Diana Gabaldon: Skottilainen vanki (The Scottish Prisoner), Gummerus 2012, 456s. |
Jamie oli perinpohjin nolo - ja vielä sitäkin hämmentyneempi. Hän oli pyörtynyt aiemminkin, kivusta tai järkytyksestä. Ei kuitenkaan usein, eikä koskaan vihollisen edessä. Siinä hän nyt istui, joi teetä kultareunaisesta posliinikupista, söi voileipiä ja kakkusiivuja samalta lautaselta samaisen vihollisen kanssa. Hän oli häkeltynyt, hermostunut ja pahan kerran alakynnessä. Hän ei pitänyt siitä. (Gabaldon, Skottilainen vanki s.89)
On virkistävää ja nostalgista palata pitkästä aikaa Diana Gabaldonin maailmaan. Skottilainen vanki sekoittaa keskenään Matkantekijä-sarjasta tutun Jamien ja John Grey-sarjassa kuvatun lordin tarinaa. Lordi Grey on toki tullut tutuksi myös Matkantekijä-sarjan osalta, mutta lähinnä sivuhenkilönä, jolle Gabaldon on halunnut kirjoittaa oman kirjasarjan. Skottilainen vanki sijoittuu aikaan, jolloin Jamie on Cullodenin taistelun jälkeen päätynyt Ardsmuirin vankilan kautta tallirengiksi englantilaiselle tilalle. John Grey tarvitsee kuitenkin Jamien apua Irlantiin suuntautuvalla matkallaan. Erimielisyyksiä kohdanneet miehet tapaavat jälleen.
Skottilainen vanki on ehdottomasti kirja, josta lukija ei saa tolkkua, ellei ole lukenut Gabaldonin aiempaa tuotantoa. Gabaldonin luoma maailma on monine henkilöhahmoineen ja juonenkäänteineen niin massiivinen rakennelma, että Matkantekijä-sarjan moneen kertaan lukeneenkin piti aina välillä muistella tarinan yksityiskohtia pysyäkseen kärryillä. Toki Skottilainen vanki on myös kiinnostava väläys kirjasarjan alkupään osien välimaastoon: se kertoo niistä tapahtumista, joita varsinaisessa Matkantekijä-sarjassa on vain ohimennen sivuttu. En ole itse erityisen ihastunut John Greyn hahmoon, enkä tästä syystä ole lukenut häntä käsittelevää kirjasarjaa, mutta Skottilaisessa vangissa Gabaldon on ovelasti ujuttanut Greyn hahmon mukaan niin, että tarina on Jamien osuuden takia pakko lukea.
Skottilaisen vangin sijoittuminen Matkantekijä-sarjan alukuvaiheille puhuu karua kieltään: on ilmeistä, että Jamien ja Clairen tähdittämä Matkantekijä vetelee väkisinkin viimeisiään. Lukijoita houkutellaan aihetta sivuavilla kirjoilla, mutta väistämättä 2014 suomeksi ilmestyvä Written in My Own Heart's Blood joko kertaa aikaisempaa juonikuviota tai siirtää kirjasarjan painopisteen nuorempien sukupolvien kannettavaksi. Tässäkin mielessä Skottilaista vankia on äärimmäisen vaikea arvioida yksittäisenä teoksena. Gabaldonin koko tuotanto kietoutuu niin tiukasta yhteen, että kirjoja on vaikea erotella yksittäisiksi kokonaisuuksiksi. Toki tuotannon joukosta erottuu yksittäisiä helmiä, joiden joukkoon en Skottilaista vankia lue, vaikka viihdyinkin sen parissa mainiosti.
Gabaldonin kirjoissa on erikoista se, että pienestä "romanttinen hömppä" -maineesta huolimatta ne ovat historiallisesti tarkkoja ja kaikesta huolimatta olen ollut myös tyytyväinen käännösversioihin ("kaikesta huolimatta" viittaa tässä yhteydessä murreilmaisujen ongelmalliseen kääntämiseen). Historiallinen romaani on minulle aina sellainen lepohetki: tauko nykymaailman arjesta ja kohelluksesta. Ja sitäpaitsi: kukapa voisi vastustaa 1700-luvun asuun puettua skotlantilaista miestä? Kysynpä vaan...
Olen ollut aina sitä mieltä, että Matkantekijä-sarjan houkutus perustuu päähenkilöpariskunnan suhteen kuvaamiseen, sekä mielenkiintoiseen historialliseen maailmankuvaan ja miljööseen. Tässä Gabaldon onnistuu kuitenkin kuvaamaan hyvin myös "sodomiittisia taipumuksia" omaavan John Greyn, joka ei saa vastakaikua Jamieta kohtaan kokemilleen tunteille. Grey on hahmona kuitenkin toimiva, vaikka en hänestä erityisesti pidäkään: tämä kuitenkin johtuu lähinnä siitä, että Greyhin liittyvät teemat pyörivät politiikan ympärillä, mikä ei varsinaisesti minua kiinnosta. Siinä mielessä Greyn ja Jamien nostaminen Skottilaisen vangin päähenkilöiksi oli oiva veto.
Tämä on must have-luettavaa Gabaldonin Matkantekijä-sarjan ystäville. Muille en lähtisi kirjaa yksittäisenä teoksena suosittelemaan.
2 kommenttia:
Olen rakastanut Matkantekijä -sarjaa (varsinkin ensimmäisiä osia), mutta en ole ainakaan vielä lukenut näitä ns. sivuosia. John Grey ei ole minunkaan suosikkihahmojani, mutta tämän Skotlantilaisen vangin saattaisin lukeakin.
Kannattaa lukea, tämä on kyllä ihan vihdyttävä jos sarjasta muuten tykkää...
Lähetä kommentti