 |
Lauantai-aamuna kun lähdin kohti Helsingin kirjamessuja, näytti maisema jokseenkin
tällaiselta. Lunta oli kertynyt pihamaalle ainakin viisitoista senttiä. Hämmästys oli
melkoinen, kun...
|
 |
...pääsin kaksisataa kilometria itään ja näyttikin tältä. Meillä länsirannikolla
on talvi, mutta idässä syksy on kukkeimmillaan. Hauskaa, että maahan mahtuu
niin monta erilaista maisemaa. Oli kiva poiketa pitkästä aikaa Helsingissä...
Messukeskuksessa oli ruuhkaa, mutta onneksi mukaan mahtui.
|
 |
Minun kirjamessuaikatauluni oli vähän huono, koska bongasin "tuttuja" lähinnä
kirjojen kansista. Kaikki tutut olivat esiintyneet jo aikaisemmin, vasta sunnuntaina
tai sitten vain onnistuin muuten missaamaan kaiken. Tosin hämmennyn aina
messuilla kaiken tarjonnan mahdottomaan laajuuteen ja päädyn vain harhailemaan
ympäriinsä. Nyt jännitystä lisäsi se, että jossain päin vaelteli myös blogiystäviä,
joiden kanssa ei oltu tajuttu sopia tällä kertaa treffejä. Keneenköhän tuttuun mahdoin
tietämättäni törmätä? |
 |
Pysähdyin hetkeksi kuuntelemaan Laura Lähteenmäkeä ja Siiri Enorantaa, jotka kertoivat
uusista romaaneistaan. Lähteenmäen kirjoja en olekaan koskaan lukenut, mutta Enorannalta olen
lukenut kaikki tähän mennessä ilmestyneet kirjat. Teki mieli käydä nykäisemässä Siiriä hihasta
ja kiittämässä hienoista tarinoista, mutta hän näytti hiukan kiusaantuneelta haastattelijan tentissä istuessaan, joten ajattelin jättää kirjailija-raasut rauhaan ja puikkia tieheni. Lähteenmäen kirjanlaitoinkin lukulistalle, koska se kuulosti mielenkiintoiselta.
|
 |
Pitkänä luikerteleva jono päätyi Oksasen singneerauspisteelle, mutta puikin
suosiolla ohi. Tajusin, että en ole kiinnostunut kirjailijoista ammattinsa edustajina, vaan ihmisinä
siinä missä olen kiinnostunut melkein kenestä tahansa ihmisestä, joka on tehnyt jotain jännää.
BoD:n osastolta löysin Rinan Ajan lopun ja hypistelin sitä hetken, vaikka se löytyy kotoakin hyllystä. Kävin parvekkeella kahvilla (teellä) ja poikkesin ruokamessuilla, joilla oli ihan kamalasti ihmisiä.
En ostanut yhtäkään kirjaa! Hyvä minä! |
12 kommenttia:
Minäkin kävin kuuntelemassa Siiri Enorantaa, mutta se oli eri lava ja hän oli yksin haastateltavana. Minä ostin viisi kirjaa...
Hih, siellähän me olemme sitten olleet kaikki kolme kuuntelemassa Siiriä. Täytyy kyllä myöntää, että yritin vähän katsella yleisöstä näkyisikö sinua tai Beetä, mutta tunnistaminen vain oli hieman hankalaa :-)
Minäkään en selvinnyt messuista kuivin jaloin, tulin ostaneeksi neljä kirjaa (alunperin olin sopinut ostavani vain kaksi).
Mukavaa, että kävit BoD:n osastolla, bodilainen kertoi minulle että kun yksikin ihminen siellä käy se toimii yleensä magneettina muille ohikulkijoille.
Upea tuo eka kuva, ihanan talvinen!
Voi vau, minä olin tosiaan vasta silloin neljän jälkeen ja yritin arvailla josko yleisössä olisi ollut joku tuttu. Jännää!!
Täällä on kyllä ihan täysi talvi, mutta ilmeisesti ensi viikolla sataa taas vettä...
Tiesitkö, että Facebookissa on Kirjablogistit-ryhmä, jossa voi muun muassa sopia messutreffejä? :)
En, koska olen ainakin tähän saakka ollut liittymättä Facebookiin... Joku siinä vain pistää vastaan ;)
Kiva napakka messuselostus! :-) Meillä on Oulussa myös lunta, mutta teillä on selvästi enemmän :-).
Meillä täällä kaukana Helsingistä elikkä Espoossa on lunta hieman ja pakkasta vähän enemmän. Mukavat messupäivät on ollut =)
Ollaan kuljettu tosi läheltä, koska näin Enorannan ja Lähteenmäen WSOY:n pisteessä. Kuulin heitä myös toisissa tilaisuuksissa ja kirjoitinkin siitä omaan messuraporttiin. :)
Onnittelut! Minä en ole toistaiseksi selviytynyt messuilta ostamatta jotain. Siellä tulee maaniseksi.
Ensi kerralla pitänee sopia treffeistä. Ensi kerralla = tulkaa kaikki Jyväskylän messuille!
Melko lailla lupasin itselleni että tulen ensi vuonna Stadiin. Katsotaan miten käy.
Ai niin, kauniita kuvia!
Hauskaa kuulla, että ollaan menty ihan ohitse monen nettitutun kanssa!
Dee: Jyväskylän messuilla olisi hauska poiketa, tähän mennessä olen tullut tutuksi vasta etelä-suomen messujen kanssa...
B.N: Kiitos ;)
Mietiskelin samaa, että ketähän tuttuja mahtaisi olla maisemissa.. Mutta itse olin liikkeellä sunnuntaina. Sain omistuskirjoituksella varustetun Fractal Princen, kun satuin täysin yllättäen seisomaan Suomalaisen osaston nurkilla kun Hannu Rajaniemi tuli signeeraamaan teoksiaan. Tyypillisenä insinöörinä en ollut lukenut messujen käyttöohjeita eli ohjelmaa etukäteen, joten en edes tiennyt Rajaniemen olevan paikalla. Olin siis normaalia enemmän täpinöissäni kun tällainen yllätys sattui kohdalle! Eli siis ostin kirjan, ja muutaman vielä siihen päälle.. Ihan vaan joululahjoiksi.
Lähetä kommentti