Recent Posts

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirjavuosi 2013. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirjavuosi 2013. Näytä kaikki tekstit

torstai 2. tammikuuta 2014

Kirjavuosi 2013






Kirjavuosi 2013! Se oli, se meni ja se kuljetti mukanaan tuhansia sanoja ja monta erilaista tarinaa. Menneen vuoden aikana olin vähän laiska bloggaaja ja tavallista laiskempi lukija, koska keskityin omiin tarinoihini ja siihen, että sanat asettuvat paperille oikealla tavalla. Ehdin kuitenkin lukea monta hyvää kirjaa, käydä kirjallisuustapahtumissa (Turun kirjamessut, Helsingin kirjamessut ja Fincon), sekä tavata blogimaailmassa tutustumiani kirjoittavia ihmisiä. Myös muutama haave toteutui, mikä on aina kivaa ja jännittävää.

En tee lupauksia vuodelle 2014, mutta haluaisin ihan oikeasti ja todella aktivoitua sen verran, että päivittäisin blogini ulkoasun tälle vuosisadalle. Vinttikamari on näyttänyt samalta niin kauan kuin muistan, ja välillä tuntuu, että olisi hyvä pyyhkiä hiukan pölyjä ja kiillottaa pintoja. Ei mitään radikaalia, mutta jotakin vähän virkistävää. Yritän myös saada tehdyksi joitain olennaisia linjauksia oman blogikirjoittamiseni suhteen ja toivon todella, että saan jossain vaiheessa hankittua itselleni uuden tietokoneen, koska nykyinen alkaa sauhuta kun sille vain hieman vilauttaakin bloggeria. Siitä syystä johtuen suuresta osasta postauksiani on puuttunut linkityksiä ja sivupalkkienkin päivitys on vähän niin ja näin. Tabletilla kun ei oikein kykene hallinnoimaan blogin monimutkaisia ominaisuuksia.

Kaikesta takkuilusta ja jumittamisesta huolimatta on ollut hurjan hauskaa, että Vinttikamarissa on jaksanut käydä lukijoita ja jotkut kirjoitukseni ovat herättäneet mielenkiintoa. Vaikka kirjaan lukukokemuksiani lähinnä itseäni varten, on yhtä kaikki mukavaa, jos ne sattuvat tuottamaan iloa myös jollekulle toiselle!

Tämän vuoden lukukokemuksista haluan nostaa esille muutaman, jotka ovat erityisesti jääneet mieleen. Mikael Niemen Veden viemää oli hyytävä ja huikea. Rakastuin kirjaan todella. Bernhard Beckettin Genesis yllätti ja veti maton totaalisesti jalkojen alta. Klassikkomörkö ei iskenyt, kun luin W. Somerset Maughamin Kirjavaa huntua. Kirja oli kaunis ja koskettava. Kirjavuotena 2013 ei ollut paras kaikista, sillä luin myös paljon sellaisia kirjoja, jotka tuottivat pettymyksen tai hävisivät mielestä heti kun olin sulkenut kannet. En väitä etteikö vikaa olisi ollut myös itse lukijassa, jonka ajatukset ovat välillä olleet hyvin kaukana muualla.

Alla vielä listattuna vuoden 2013 luetut.