 |
| Lisbet Werner: Puck joutuu pulaan |
Kun lämpötila hipoo kolmeakymmentä ja kosteusprosentti saa ilman maistumaan nestemäiseltä, ei yksinkertaisesti voi tehdä -eikä lukea mitään kovin raskasta. Kaivoin kesäkodin kirjahyllystä muutaman lastenkirjan, joiden parissa yritin unohtaa sen, että aurinko yrittää polttaa minut tuhkaksi.
Ensimmäinen löytö oli 1954 julkaistu Lisbet Wernerin kirjoittama
Puck joutuu pulaan. Puckin isä saa töitä ja joutuu laittamaan tyttärensä sisäoppilaitokseen. Karen -tyttö ei pidä Puckista ja yrittää aiheuttaa hänelle hankaluuksia. Puck ei kuitenkaan lannistu, vaan päättää osoittaa olevansa syytön.
Puck joutuu pulaan on perinteinen tyttökirja. Se on nopeasti luettava nostalgiapläjäys, ja sen verran ajaton että sopinee luettavaksi myös nykypäivän koululaisille. Loppuratkaisukin oli toimiva: ilkiötyttö ei muutu yllätyksellisesti kiltiksi, eikä heistä tule parhaita ystäviä Puckin kanssa. Vaikka paha ei aina saa palkkaansa, voi oikeus silti toteutua.
 |
| Mary Downing Hahn: Kunhan Helen tulee |
Toinen löytö on Mary Downing Hahnin kummitustarina Kunhan Helen tulee. Molly muuttaa perheensä kanssa maalle, kodiksi kunnostettuun vanhaan kirkkoon. Perheen välejä hiertää isäpuolen tytär Heather, joka tekee Mollyn ja tämän veljen Michalin elämästä niin hankalaa kuin mahdollista. Heather alkaa puhua Helenistä, sata vuotta sitten kuolleesta pikkutytöstä, jonka haamun kanssa hän on ystävystynyt. Vaikuttaa siltä, että Helen ei halua Heatherille mitään hyvää. Kukaan ei kuitenkaan usko Mollya, joka alkaa ymmärtää, etteivät Heatherin retket hautausmaalle ja mystisesti palaneen talon raunioille ole turvallisia.Kunhan Helen tulee on minulle tuttu jo kouluajoilta. Tätä luettiin ala-asteella ja pelättiin kamalasti. Vaikka tämä selvästi on lapsille suunnattu kummitusjuttu, saatan vieläkin muistaa, miten Helen aiheutti vilunväristyksiä. Nyt se ei riitä viilentämään helteisenä päivänä, mutta tarina on edelleen jännittävä, ja siinä on varsinaisen kummitusjutun lisäksi myös muita sisältöjä, jotka varmasti aukeavat nuorelle lukijalle.Kummastakaan kirjasta en valitettavasti löytänyt arvosteluja netistä. Ehkä joku muistaa nämä lapsuudestaan? Suosittelen nostalgiaa kaipaavalle sekä kesälukemiseksi lapsille.
5 kommenttia:
Muistan Puck-kirjat. Nostalgista todellakin. Kirjailijan nimen olin autuaasti unohtanut ja nyt kun googlasin, niin kävi ilmi, että Wernerin nimimerkin takana oli kaksi mieskirjailijaa. Pikkuinen yllätys.
No kappas, niinhän onkin. Kiva kun valaisit asiaa. Näköjään tuo onkin pitkä kirjasarja, ehkä pitäisi lukea kaikki jos ne jostakin löytyvät...
Mä luin kesämökillä vuosi toisensa jälkeen Siltalan pehtoorin. :D
(siksi minusta varmaan onkin kasvanut tällainen)
Nuo Puck kirjat muuttuivat Puk-kirjoiksi ja niitä ilmestyi 70-luvulla monta osaa. Kolmen ensimmäisen osan nimekkeetkin muuttuivat. Luin noita Puk-kirjoja lapsena, mutta en oikein muista niistä mitään. Pitäisi joskus lukea joku uudestaan :)
Tuo Kunhan Helen tulee oli varmaankin pelottavin ala-asteella lukemani kirja. Muistaakseni luin sen useampaankin kertaan ja joka kerta se tuntui ihan hirveän pelottavalta. Kauhujuttu-nimisen sarjan kirjat olivat myös sellaisia, joilla tykkäsin pelotella itseäni pienenä. Tekisi mieli lukea tuo Kunhan Helen tulee ja ehkä noita Kauhujuttujakin joskus uudelleen. Tuskin ne enää niin pelottavia ovat, mutta lapsuuden suosikkien pariin on välillä mukavaa palata.
Lähetä kommentti