Colleen McCullough: Morganin matka
Tammi 2005
875s.
Omasta kirjahyllystä
Joskus on kiva palata vanhan tutun kirjan pariin. Olen lukenut Colleen McCulloughin Morganin matkan aikaisemminkin, mutta en näköjään ollut blogannut kirjasta, joten ajattelin korjata tilanteen nyt uudelleenluvun jälkeen.
Morganin matka kertoo bristolilaisesta Richard Morganista, joka elää rauhallista perhe-elämää vaimonsa ja lastensa kanssa. Elämä ei kuitenkaan kohtele Richardia hyvin: tytär kuolee rokkotautiin, vaimo halvaukseen ja rakkaan pojan kohtalo on vieläkin kauheampi. Lopulta Richard tulee lavastetuksi rikoksesta, sillä hänet halutaan pois tieltä. Richard päätyy vankilaan ja lopulta rangaistusvangiksi pitkälle laivamatkalle, joka päättyy kaukaiseen Australiaan ja Norfolkin saarelle.
Morganin matka on oikea kunnon lukuromaani. Siinä on sivuja miltei tuhat, mutta lehdet kääntyilevät nopeasti ja tarina vie mukanaan. Olen heikkona historiallisiin romaaneihin, joten kirja on juuri sellainen, jonka parissa viihdyn hyvin.
Kiinnostavaa tarinassa on laivaelämän kuvaus ja Norfolkinsaaren asuttaminen. Rangaistusvankien arki vieraalla ja asumattomalla saarella tuo mieleen Robinson Crusoen kuvaukset, ihmisen kyvyssä selviytyä haastavissa olosuhteissa on jotakin kiehtovaa. Richard on hahmona loputtomiin joustava ja anteeksiantava, mikä tekee hahmosta hiukan liian pyhimysmäisen minun makuuni. Romaanissa on kuitenkin paljon kiinnostavia sivuhahmoja, joten Richardin täydellisyys ei pääse ärsyttämään.
Tarinan kerronta on sujuvaa, mukaansatempaavaa ja mielenkiintoista. Romaani ei ole mikään ihmeellinen, eeppinen sankari- tai rakkaustarina, mutta siitä huolimatta sen parissa viihtyy hyvin.
Suosittelen Morganin matkaa niille, jotka pitävät paksuista, historiallisista romaaneista.
4 kommenttia:
Tämä on kummitellut hyllyssäni jo jonkin aikaa, joten mukavaa että toit sen blogiisi:) Okalinnut on ollut sen verran huikea, että muut ovat sen jälkeen tuntuneet... hieman latteilta jos suoraan sanotaan, siksi en varmaan tähän ole uskaltanut tarttua.
Okalinnut on kyllä huikea! Siihen Morganin matkaa ei kannata verrata, mutta minusta tämä on heti Okalintujen jälkeen kakkosena jos vertailen McCulloughin tuotantoa. Ihan erilainen teoshan tämä on, mutta kun ajattelee sitä historiallisena seikkailuna (ja varaa paljon aikaa ja monta kuppia teetä), niin olihan tämä lukunautinto :)
Olipa ihana lukea, että joku muukin on tämän lukenut. Minä pidin tästä kovasti, kuten muistakin lukemistani Colleenin kirjoista. Ihme, että yleensä mainitaan vain Okalinnut, vaikka Colleen on tuottelias kirjailija. Tim on lyhyt, mutta melko erikoinen romaani, joka varmasti aikanaan ravisteli sopivuuden rajoja.
Okalinnut on jotenkin noussut kirjailijan kirjoista ylkkössijalle. Onhan sekin hieno, mutta onhan hän kirjoittanut vaikka mitä. Missalonghin naiset oli kyllä vähän hämmentävä, sen luin viimeksi...
Lähetä kommentti