Anu Holopainen: Ihon alaiset
Karisto 2015
202s.
Kirjastosta
Ihon alaisten ja aikaisemmin bloggaamani Molemmin jaloin -romaanien jälkeen käsitykseni Holopaisesta perinteisenä fantasiakirjailijana on muuttunut! Kirjat tosiaan sattuivat joulun pyhiä edeltäneen hamstrausreissun seurauksena kirjastokassiini, kun kahmin hyllystä hirveät määrät kaikkea kivaa, mitä olen aikonut lukea, mutta en ole koskaan ehtinyt/saanut toimeksi/osunut kohdalle. Siinä missä Molemmin jaloin -romaanissa jäi harmittamaan se, että tarina jäi minun näkökulmastani vähän kesken, Ihon alaiset toimi tiiviinä pakettina paremmin kuin hyvin. Kirja on ehdottomasti yksi parhaita tänä vuonna lukemiani nuortenkirjoja.
Outo fiilis pitää kirjasta, jonka lukeminen itse asiassa melkein ahdisti ja inhotti. Holopainen kuvaa romaanissaan tulevaisuuden maailmaa, jossa kehon muokkauksesta on tullut arkipäivää. Jo kirjan kerrontatapa, katkelmalliset kuvaukset blogeista, verkkokeskusteluista ja ohjelmista kuvaa oudolla ja järkeenkäyvällä tavalla nykypäivänkin maailmaa, jossa keskittymiskyvyltään lyhytjänteiset ihmiset surffailevat nettisivulta toiselle. Sama hektisyys näkyy romaanin kerronnassa ja uskon, että se uppoaa varsinkin nuoriin lukijoihin, joille nettimaailma on tuttuakin tutumpi.
Ihon alaisten keskeisiä hahmoja ovat Jara, joka ei millään malttaisi odottaa täysi-ikäisyyttä ja pääsyä kehonmuokkauksiin. Inka, joka ei ole vielä päättänyt mitä haluaisi tehdä. Bloggari PlastikPrincess, joka on valmis turvautumaan myös arveluttaviin keinoihin saadakseen rahaa muokkauksiin, sekä Matias, luomuintoilija, joka ei voi sietää muokattuja ihmisiä ja keinotekoista maailmaa. Tarina rakentuu toisiaan sivuavien henkilöhahmojen galleriaksi maailmassa, jossa jokaisella on mielipide ulkonäöstä ja kehonmuokkauksista.
Jos kirjaa pitää jostain kritisoida, takerrun samaan asiaan kuin ylipäätään kaikkien dystopioiden kohdalla: tarina keskittyy lähinnä yhteen teemaan, kehonmuokkauksiin, ja muu maailma ja sen ongelmat sivuutetaan. Tosin en ihan tiedä miten tämän ongelman voisi ratkaista, koska eihän tarinassa ole tarkoituskaan käsitellä kaikkia maailman ongelma samalla kertaa, vaan tiettyä teemaa. Ja koska kirja ei ole mikään tiiliskivi, ei siihen ehkä olisi saanut edes mahdutettua enempää juttuja kokonaisuuden kärsimättä.
Tätä hienoa dystopiaa suosittelen kaikille nuortenkirjallisuudesta ja ulkonäkökeskeisestä maailmasta kiinnostuneille lukijoille.
2 kommenttia:
"Outo fiilis pitää kirjasta, jonka lukeminen itse asiassa melkein ahdisti ja inhotti." Haha, tunsin aivan samoin lukiessani tätä kirjaa, mutta hyvä kirja herättää tunteita. :D
http://kansientakaisetmaailmat.blogspot.fi/2015/11/anu-holopainen-ihon-alaiset.html
Minusta tämä oli mukava poikkeus vallitsevista dystopiakirjojen aiheista, ei luonnonkatastrofeja tai diktatuuria vaan realistinen yleinen asennemuutos ja vähän uutta tekniikkaa. Tämä oli kyllä hyvä ja ajankohtainenkin kirja.
Molemmin jaloin -kirjaa en ole vielä lukenut mutta pitääpä tutustua. Oletko lukenut Syysmaa-sarjaa? Jos Holopaisen kirjat kiinnostaa niin kannattaa.
Sulla on kiva blogi. Mukavia lukuhetkiä alkaneelle vuodelle :)
Kyllä! Kirjan täytyy ehdottomasti herättää tunteita ja tämä onnistui siinä. Syysmaata olen tainnut lukea yhden osan, mutta voisi lukea enemmänkin, ainakin siitä muistan tykänneeni.
Hyvin sanottu, tämä oli nimenomaan realistiselta tuntuvaa dystopiaa!
Kiitos :) Olen ollut vähän laiska bloggaaja, mutta jos sitä taas uuden vuoden kunniaksi hetkeksi ryhdistyisi!
Lähetä kommentti