Anu Holopainen: Molemmin jaloin
Karisto 2006
197s.
Kirjastosta
Anu Holopaisen Molemmin jaloin on putkahdellut esille viime aikoina muutamassa yhteydessä, joten nappasin sen mukaani kirjastosta, kun kävin hakemassa lukemista joulun pyhille. Kirja sopikin hyvin jatkoksi Delirium-trilogialle, sillä yllättäen myös Molemmin jaloin käsitteli tietyssä mielessä ihmisen normaalien viettien ja tunteiden säätelyä.
Tulevaisuuden maailmaan sijoittuvassa romaanissa eletään maailmassa, jossa nainen voi valita urakseen työn Äitikeskuksessa, uusien lapsien synnyttäjänä. Livia valikoituu tulevien lisääntyjien ryhmään ja muuttaa ystävänsä Petran kanssa kauas pohjoiseen fennoskandiaan, jossa Äitikeskus huolehtii tulevista äideistä. Hormoonitoiminnan käynnistyminen saa aikaan monenlaisia tunteita ja ajatuksia, joita on vaikea käsittää, kun on elänyt koko elämänsä vapaana hormoonien aiheuttamilta reaktioilta. Äitikeskuskaan ei ole ihan niin ruusuinen paikka kuin esitteissä on annettu ymmärtää, sillä viettiensä varassa toimivat ihmiset ovat arvaamattomia.
Romaanin kuvaama maailma on samaan aikaan kiehtova ja kauhistuttava. Nykyihmisen näkökulmasta normaalit asiat ovat muuttuneet säädellyiksi, eivätkä ihmiset ole enää samalla tavalla tietoisia ympäröivästä luonnosta, sillä metsissä pääsevät vierailemaan vain Äitikeskuksen asukkaat. Romaani avaa vain pintaraapaisun tarinan maailmasta.
Nuortenkirjamaisella tavalla Molemmin jaloin loppuu oikeastaan siinä vaiheessa, kun ehdin päästä tarinaan sisälle. Olisin toivonut sen jatkuvan vielä ainakin muutaman sata sivua, sillä tarinan maailma oli mielenkiintoinen ja henkilöhahmot samaistuttavia. Harmittavasti kirja kuitenkin lopahti kesken, mutta ehkä se onkin suunnattu vähän nuoremmille dystopian ystäville. Oli miten hyvänsä, tarina oli kiinnostava ja oli hauska lukea Holopaiselta jotain tällaista, sillä aikaisemmin olen lukenut häneltä vain selkeästi fantasiagenreen sijoittuvia teoksia.
Suosittelen Molemmin jaloin -romaania dystopioiden ystäville.
2 kommenttia:
Holopainen osaa nähtävästi kynäillä kiinnostavia dystopioita. Luin vastikään Ihon alaiset, joka sijoittuu tulvaisuuden yhteiskuntaan, jossa ulkonäön muokkaaminen on avainkysymys. Se on samalla tavalla harmittavankin lyhyt, mutta ehkä suuri sivumäärä lannistaisi nuoria lukijoita. Suosittelisin kumminkin, jos et ole vielä lukenut. Minuun se teki niin suuren vaikutuksen, että etsiskelen juuri lisää luettavaa Holopaiselta, sen suhteen bloggauksesi osui juuri hyvään kohtaan.
Hei minullakin on tulossa Ihon alaisista postaus, luin sen melkein samaan hengenvetoon tämän kanssa :D
Mielestäni nämä olivat kumpainenkin mielenkiintoisia kirjoja, vähän lyhyitä tosiaan mutta kohderyhmä huomioon ottaen ratkaisu oli varmasti ihan hyvä. Varsinkin Ihon alaisissa tiivis kerrontaratkaisu toimi hienosti!
Lähetä kommentti