Jeffrey Eugenides: Virgin Suicides
Otava 2012 (2002)
287s.
Kirjastosta
Ennen vapun velvollisuuksia (joihin ei suinkaan kuulu bilettäminen vaan erilaiset puutarhavelvollisuudet kuten multa ja kanankakka) muutama sananen viimeksi luetusta kirjasta, joka oli Jeffrey Eugenidesin Virgin Suicides. En tiennyt tarinasta ennalta mitään, enkä ollut nähnyt elokuvaa, mutta nappasin kirjan mukaan kirjastosta heräteluonteisesti.
70-luvulle sijoittuvassa romaanissa kerrotaan lukijalle etäiseksi jäävien poikien äänellä Lisbonin viidestä sisaruksesta, jotka vuoron perään tekevät itsemurhan. Tarina alkaa nuorimman sisaruksen itsemurhasta, minkä seurauksena perhe ajatutuu synkkään tilanteeseen, jossa murrosikäiset tytöt suljetaan kotiinsa suojaan ulkoisen maailman vaaroilta. Nähtävästi suurimmat uhat ovat kuitenkin perheen sisällä, sillä elo neljän seinän sisällä ei takaa tyttärille onnellista tulevaisuutta.
Kirja on aika jännittävä sekoitus epäluotettavaa kertojaa ja sellaista juonettomuutta, joka hassulla tavalla kutkuttaa ja pakottaa lukemaan tarinaa pidemmälle. Vaikka lukijalle ei oikeastaan missään vaiheessa selviä, mitä Lisbonien perheessä todella tapahtui, tarina pitää otteessaan ja Lisbonin taloa vakoilevien poikien tavoin lukija yrittää tirkistellä sisälle suljettujen verhojen raoista ja päästä perille siitä, mitä perheen tytöt kokevat.
Kirja herätti halun katsastaa elokuvakin jossain vaiheessa, ja luulen että lisään sen "katso nämä joskus" -listalleni. Vaikka kirja ei kovin ihmeellisiä lukuelämyksiä suonut, tämä oli silti mielenkiintoinen ja lukemisen arvoinen teos; saatanpa tarttua myös kirjailijan myöhempään tuotantoon.
1 kommenttia:
En muista tästä kirjasta juuri muuta kuin sen, että loppu, olikohan se viimeinen aukeama, ärsytti tavattomasti. Siinä oli jotain eri lailla kuin elokuvassa, josta en tykännyt yhtään.
-Maija
Lähetä kommentti