Luin hömppää. En tiedä mistä tämä mielenliike tuli päähäni, koska en yleensä kajoa romanttisiin kioskipokkareihin. Ehkä idea olikin juuri siinä: lukea jotain sellaista, mitä ei välttämättä tulisi ihan heti mieleeni lukea.
Serenityn kaupunkiin tulee uusi kaupunginjohtaja, joka ihastuu paikallisen kylpylän kosmetologiin. Tunteet ovet molemminpuolisia, mutta kummankin menneisyys varjostaa taustalla ja estää rakkautta roihahtamasta liekkeihin. Kaiken taustalla häämöttää tuleva joulu kaikkine valmisteluineen. Ja kuinka ollakaan: lopulta rakkaus voittaa.
Lukukokemus oli mielenkiintoinen, koska se sai minut tajuamaan kirjallisuudesta jotakin uutta. Kirja syntyy aina johonkin tarpeeseen ja silloin kun tarve ja lukija kohtaavat, on lopputuloksena onnistunut lukuelämys. Minä kaipaan lukemaltani kirjalta erityisesti sitä, että se herättää minussa tunteita, ja jostain syystä onnellisen rakkaustarinan lukeminen ei herätä minussa juuri mitään. Hömppäkirjallisuus viihdyttää, mutta ei herätä ajatuksia. Pehmeää, turtaa ja välinpitämätöntä, mutta ei sen enempää.
Suosittelen kioskipokkarien ystäville.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti