Khaled Hosseinin Leijapoika täydensi yleissivistyksessäni olevan aukon. Olettaisin näet, että kyseessä on sellainen romaani, joka pitäisi lukea. Leijapoika kertoo tarinan ystävyydestä, uskollisuudesta sekä heikkoudesta ja katumuksesta. Samalla se kertoo särkyneestä maasta ja identiteettinsä kadottaneista ihmisistä.Pidin kovasti Hosseinin romaanista Tuhat loistavaa aurinkoa, ja vaikka Leijapoika ei aivan samalla tavalla iskenytkään, oli se ehdottomasti vakuuttava romaani. Leijapojassa lapsuuden ystävykset ajautuvat erilleen ikävän tapahtuman takia, jossa toinen osoittaa syvän uskollisuutensa ja toinen tajuaa itsensä pelkuriksi. Pelkuruus ja omien tekojen häpeäminen erottavat ystävykset toisistaan, mutta rakkaus lapsuuden ystävään säilyy kaikesta huolimatta. Polveileva tarina kulkee Afkanistanista Yhdysvaltoihin ja lopulta takaisin lapsuuden maisemiin, joissa on mahdollista sovittaa ne virheet, joita on katunut koko ikänsä.
Yhteiskunnallisesti mielenkiintoinen Leijapoika antaa näkökulmia kulttuuri-identiteettiin ja sellaisiin asioihin, joita turvallisessa, länsimaisessa yhteiskunnassa eläneenä ei ole tullut ajatelleeksi. Jotkut romaanin "yhteensattumat" tuntuivat teennäisiltä, mutta yhtä kaikki viesti meni perille. Yhteiskunnalisen muutoksen myllerryksessä pienet asiat nousevat merkityksellisiksi: sininen leija, ystävän hymy, ikävä.
Suosittelen luettavaksi myllerryksessä olevien maiden yksilöhistorioista kiinnostuneille, niille jotka haluavat lukea ystävyydestä sekä anteeksiannosta sekä niille, jotka tahtovat yksinkertaisesti lukea hyvin ja taidolla kirjoitetun romaanin.
3 kommenttia:
Sain Leijapojan lahjaksi ystävältäni, mutta en ole vielä lukenut sitä. Pidin kovasti Tuhannesta loistavasta auringosta, kaikesta rankkuudesta huolimatta. Sinun päivityksesi on hyvä muistutus minulle, että kirjoja löytyy omasta hyllystäkin eikä aina tarvitse mennä kirjastoon tai kirjakauppaan. Kirjoitat hyvin!
Minulle jää nyt aukko sivistykseen, sillä suvilistani muistuttaa jo rangaistussiirtolaa eikä lomaa.
Tuo Tuhat loistavaa aurinkoa oli siinä ja siinä, että meinasin sen ottaa, mutta sitten pelkäsin aihetta...ja otinkin myöhemmin Elävältä haudatut, joka oli ihan kaikkea mahdollista...Ei pitäisi pudota omien ennakkoluulojensa kuoppaan: Olin nimittäin päättänyt välttää tietynlaisia kirjoaj tietynlaisista maista. Onneksi ymmärsin kääntää suuntaa.
Sinulla on kirjasta ytimekäs ja sisäistetty esittely. Kiitos!
Kiitos kommenteista! Hurjan kiva kuulla, että olen osannut pukea ajatukseni sanoiksi!
lumiomena: Itsellänikin on tapana hautoa kirjoja omassa hyllyssä, mutta jättää ne lukematta, kun "ainahan ne sitten joskus ehtii". Toisaalta välillä hyllyn perukoilta löytyy unohdettuja aarteita!
Leena Lumi: Ei kannata tehdä suvilistasta liian ahdistavaa ;) Tasaisesti kaikkea mukaan! Minua itseäni kiinnostavat nuo Lähi-itään sijoittuvat romaanit, koska haluaisin ymmärtää enemmän sikäläistä kulttuuria ja sitä miksi maailma on siellä sellainen kuin on. Haaveilin jopa joskus, että olisi jännä lähteä käymään Saudi-Arabiassa, joka lienee hurjimpia sikäläisistä maista, mutta luulenpa että se reissu jää tekemättä. Minulla on kuitenkin suuri halu ymmärtää enemmän ja siihen kyllä Hosseinin kirjat ovat auttaneet...
Lähetä kommentti