Recent Posts

maanantai 14. marraskuuta 2011

NaNoWriMo 2011: 50 000 ja tarina päättyy? Tai sitten ei.


Juban sarjakuvan Wagner tietää, miten NaNoWriMo -romaani kannattaa kirjoittaa. Jos ei itse tiedä miten kaikki päättyy, on huomattavasti jännempää jatkaa eteenpäin. Ei tämä kaikkien kohdalla toimi, mutta juuri tällä hetkellä voin kyllä itse samaistua Wagner -possun mielialoihin.

Tämä pariviikkoisen aikana on tapahtunut kaikenlaista. Tarinani juoni on kulkenut mihin sattuu ja olen itse vain seurannut sivusta, kun sormeni takovat tietokoneen ruudulle jotakin, mistä minulla ei alun alkaen ollut mitään havaintoa. Näitä jänniä kokemuksia tulee, kun kirjoittaa vauhdilla. Ja kun tuossa taannoin käytiin muutamaa hämmentyneissävytteistä blogikeskustelua siitä,  onko muka lastenkirjailija Netta Walldén voinut kirjoittaa romaaninsa viikonlopussa, niin sorkinpa soppaa omalla mielipiteelläni ja väitän, että aivan varmasti. Tosin onnistuneeseen lopputulokseen vaaditaan ehkä vähän muutakin kuin jääräpäinen taisteluraivo, eli siinä mielessä en lähde vertailemaan omaa aikaansaannostani mihinkään muuhun.

Hauskaa tässä on se, että tarina ei ole vielä päättynyt. Minulla on marraskuuta vielä kaksi viikkoa ja jotain ajattelin tähän liittyen laittaa paperille, vaikka maaginen luku onkin saavutettu. Been there, done that ja lopputuloksena 50 000 sanaa ja kipeä niska. Oliko vaivan arvoista? Joo, luulen niin.

6 kommenttia:

Kettu kirjoitti...

Kovasti onnea sanatavoitteen saavuttamisen johdosta! : ) Itsekin pääsin taas jonkinlaiseen rytmiin kiinni.

Nopeasti kirjoittaessa tulee kyllä tuossa omassakin nanossa vaikka mitä ihmeellisyyksiä vastaan... esimerkiksi nanoni pääparin dialogi on näillä näkymin todella mielenkiintoista luettavaa. : D

Anne T kirjoitti...

Siinä keskustelussa myös unohdettiin, että kirjan pituus oli n. 80 liuskaa (kirjassa on kuvia, iso fontti jne), eli kun on hyvä idea ja taito (Netta on äidinkielen opettaja), niin ei se ole ollenkaan niin ihmeellistä. :)

Ahmu kirjoitti...

Kettu: Kiitosta, sinäkin olet näköjään pysynyt hyvin tahdissa. Ja blogissasi olevista pätkistä päätellen mielenkiintoinen teksti tulossa :)

Anne Tammelin: Niinpä! Näitä tällaisia tarinoita on vaan näemmä puolin ja toisin mukava vatvoa. Näistähän media elää, ja ilmeisesti myös lukijoita kiinnostaa tällaiset syntytarinat, kun niistä erikseen mainitaankin ;)

Liina kirjoitti...

Hei Onnea huikeasta sanamäärästä! Olen kade. Mulla vasta puolet kasassa, kun tauti kaatoi petiin pariksi päiväksi ja tekemättömät koulutyöt hankaloittavat elämää :D...seliseliseli...

Paula kirjoitti...

Tämä on mahtava uutinen! Hienoa, Ahmu! Olisipa upeaa päästä lukemaan tekstisi. :-)

Ahmu kirjoitti...

Paula: Ehkä yritän rohkaistua joskus laittamaan jotakin luettavaksi teille :)