Recent Posts

maanantai 15. elokuuta 2011

Suzanne Collins: Nälkäpeli

Tässä on kirja, johon en olisi varmaankaan ikinä tarttunut, jos en olisi törmännyt niin moneen kehuvaan blogiarvosteluun. Hassua kyllä, yrittäessäni googlettaa kirjaa en törmännyt kuin Kirjamielellä ja Oota, mä luen tän eka loppuun -blogien arvosteluihin. Muutkin tämän lukeneet voisivat laittaa vaikka kommenttiboksiin linkkiä omaan arvosteluunsa, koska kävisin mielelläni lukemassa. Lisäksi ihan taannoin joku kommentoi blogissaan kirjan elokuvaversiota, mutta en kuollaksenikaan muista kuka se oli!

Tämä oli kirja, joka todella imaisi mukaansa. Nälkäpelissä eletään katastrofienjälkeistää aikaa yhteiskunnassa, joka hallitsee jäseniään mm. Nälkäpeli -nimisen tosi-tv:n avulla. Joukko lapsia ja nuoria lähetetään erämaahan  ottamaan mittaa toisistaan ja viimeiseksi hengissä selvinnyt voittaa pelin. Siinä se. Tarinan päähenkilö ottaa pikkusisarensa paikan ja lähtee mukaan Nälkäpeliin.

Stephenie Meyer on tiettävästi suositellut kirjojensa lukijoille Collinsin Nälkäpeli -sarjaa, ja ymmärrän kyllä miksi. Nälkäpelissä on jotain sellaista samantapaista imua, joka vei mukanaan myös vampyyrisaagaa lukiessa. Sillä erotuksella tietenkin, että Nälkäpelistä onneksi puuttuu liian siirappinen romantiikka ja sädehtivät vampyyrit. Minä tykkäsin kirjasta paljon, vaikka ensialkuun preesensissä tapahtuva kerronta iski korvaan - en ole koskaan ollut preesensmuodon ystävä.

Kirja olisi saanut olla minulle vielä paksumpi, sillä lukunautinto oli valitettavasti ohi muutamassa tunnissa, ja nyt pitäisi mennä koluamaan kaikki mahdolliset kirjastot läpi siinä toivossa, että löydän trilogian jälkimmäiset osat. Pakko saada tietää miten kaikki päättyy...

Nälkäpelin maailma on raadollisen realistinen -juuri se piirre, mikä tulevaisuuteen sijoittuvassa scifissä juuri viehättääkin. Nälkäpelissä päähenkilöinä ovat lapset ja nuoret, mikä varmasti johtuu kirjan ensisijaisesta kohderyhmästä. Mielestäni tämä ei kuitenkaan ihan kaikkein nuorimmille sovi, kirja oli tavallaan aika ahdistava ja jäi vaivaamaan mieltä. Ja toisaalta se herätti hämmennystä: miten Nälkäpeli tosi-tv loppujen lopuksi eroaa esimerkiksi jenkkilän Survivors -sarjasta ja vaikka BB:stä sillä erotuksella, että jälkimmäisissä ei konkreettisesti tapeta ihmisiä?

Nälkäpelin ystäville suosittelisin aikuiseen makuun sopivaa Jean-Cristophe Rufinin Globaliaa, joka niin ikään sijoittuu tulevaisuuden yhteiskuntaan, rajanvetoon ihanneyhteiskunta Globalian ja "vartioimattomien vyöhykkeiden" välillä.

Suosittelen Suzanne Collinsin Nälkäpeliä luettavaksi niille, jotka tahtovat haukata palasen tulevaisuuden visioita, heittäytyä armottoman tosi-tv:n maailmaa ja lukea sujuvan ja mukaansatempaavan romaanin.

8 kommenttia:

Katinka kirjoitti...

Ainakin Elokuvablogi.comissa on juttua sekä kirjasta ja elokuvastakin pari sanaa http://www.elokuvablogi.com/2011/05/luettua-suzanne-collins-nalkapeli.html

Itse myös luin nämä jokin aika sitten :)

Tulipa tuosta mieleen että tosiaan useinhan näissä tulevaisuuteen sijoittuvissa kirjoissa on tämä "isoveli valvoo"-teema, itselle tuli heti mieleen George Orwell -1984 ja Margaret Atwood -Orjataresi.
Pitääpä laittaa tuo suosittelemasi kirja korvan taakse seuraava kirjasto reissua varten.

Jossu kirjoitti...

Tässä linkki omaan tekstiini:
http://persoonallinen.blogspot.com/2010/09/suzanne-collins-nalkapeli.html

Minä tykkäsin ehdottomasti tästä ensimmäisestä osasta eniten, vaikka olivat trilogian muutkin osat ihan koukuttavia. :)

marjis kirjoitti...

Kiitos tuosta Globalia-vinkistä! :) Vastapalvelukseksi suosittelen kotimaista Leinosen ja Lappalaisen Routasisarukset-kirjaa. Siinä on vähän samanlainen tunnelma kuin Nälkäpelissä. Toivottavasti saat seuraavat osaat käsiisi pian! :)

Booksy kirjoitti...

Kiitos hyvästä jutusta! Tämä on vieläkin minulla lukematta.... Mutta nyt on jo hankittuna! Ja olin kaukaa viisas, hommasin samantien myös kakkosen...

BTW, peesaan Marjista Routasisarusten suhteen, se oli hyvä!

Raija kirjoitti...

Nälkäpeli-trilogia on tullut luettua ja blogissani on arvostelut kaikista kirjoista, joista pidin tietyin varauksin. Linkki Nälkäpelin ja Vihan liekkien yhteisarvosteluun. Sarja oli mukana myös Kirjasta elokuvaksi -katsauksissani.

Suosittelemasi Rufinin kirja vaikuttaa kiinnostavalta. Pitänee napata jos vastaan tulee.

Ahmu kirjoitti...

Katinka: Kiitos vinkistä! Orwellin olenkin lukenut, mutta laitan tuon Atwoodin muistiin, koska tämä genre nyt Nälkäpelin seurauksena kiinnostaa!

Jossu: Kiitos, linkitinkin sinut jo Vihan liekki -arvosteluun joka tulee tänään :) Minäkin pidin ensimmäisestä osasta enemmän kuin toisesta. Kaikkein mieluiten olisin lukenut nämä kaikki yhtenä teoksena samoissa kansissa: mutta minä nyt tykkäänkin ahmia tiiliskiviä...

marjis: Eipä kestä :) On kiva kun voi jakaa mukavia lukukokemuksia toisten kanssa! Tuo Routasisarukset menee ehdottomasti lukulistalle!

Booksy: Hyvä olla kaukaa viisas, minulla on se kolmas osa vielä saamatta!

Raija: Kiitos vinkistä, huomasinkin eilen että olit lukenut kirjat ja laitan linkkiä Vihan liekit -arvostelun kohdalle. Tuo elokuvajuttu täytyy käydä vielä lukemassa!

Nafisan kirjoitti...

Minäkin viimein luin kirjan joululomalla, mutta sain vasta nyt aikaiseksi kitjoittaa blogiin. Erilainen kirja kuin olin osannut odottaa!

Susi kirjoitti...

Voi kääk! Tämä tarttui mukaani Suomalaisesta joskus elokuun alussa ja pakoillakseni muita hommia, tartuin siihen tänä iltana. Mutta se jää kesken! Yyh! Olin ajatellut, että luen vain ensimmäisen osan ja jätän siihen, mutta eihän tuota VOI jättää kesken. Minun täytyy käydä kaivamassa jatko-osat käsiini. Loppuasetelma on niin herkullinen, että minun on PAKKO saada tietää kuinka tarina jatkuu.