Recent Posts

maanantai 21. helmikuuta 2011

Kazuo Ishiguron Ole luonani aina: kirja ja elokuva

Kävi tässä eräänä päivänä sellainen sattuma, että liukastuin ja kaatua muksahdin kauppareissulla ja päätin siitä lohdutuksena itselleni ostaa kirjan. Ruokakauppapokkareiden valikoima ei yleensä ole ihmeellinen, mutta lähikaupasta käteeni tarttui Kazuo Ishiguron Ole luonani aina, joka sattumoisin on ilmestynyt myös elokuvana.

Ishiguron kirjasta ei voi kertoa paljon paljastamatta juonen ja loppuratkaisun kannalta olennaisia yksityiskohtia. Sen voin kuitenkin todeta että ostopaikastaan huolimatta kirja ei ole mikään kioskipokkari, vaan väkevästi ja taidokkaasti kirjoitettu romaani, joka herättää vahvoja tunteita. Ishiguron kirjasta ovat toisaalla kirjoittaneet ainakin Humisevan harjun Cathy, sekä Satun luettujen Satu.

Romaanin lähtöasetelma kuvaa englantilaista koulukotia tai sisäoppilaitosta, jossa kasvavat lapset, Kathy, Ruth ja Tommy yrittävät kasvaa aikuisiksi sitä yhtä tulevaisuutta varten, joka heille on tarkoitettu. Romaanissa on sience-fiction sävyjen lisäksi aivan järjettömän hieno tapa kuvata erityisesti tyttöjen välistä ystävyyttä ja hatunnosto mieskirjailijalle, joka pystyy niin riipivällä tavalla kuvailemaan sitä kilvoittelua ja kieroilua, joka pienten tyttöjen välillä on.

Romaanin kertoja, Kathy, kuvailee elämäntarinaansa kylmän tunteettomasti, mikä omalta osaltaan herättää lukijassa mielikuvia romaanin maailmasta. Ishiguro ei vetoa tunteisiin tunteilla, vaan nimenomaan sillä laskennoivalla viileydellä, joka tekee meidän elämässämmekin vaikuttavista tosiasioista vieläkin korostetumpia. Kuolema, kipu ja menetykset ovat Ishiguron kerronnassa selvyyksiä: elämään ei tarrata samalla otteella, jolla nykyihminen yrittää pitää kiinni itsestään ja hyvinvoinnistaan. Ishiguro ei taistele väistämätöntä vastaan vaan näyttää todellisuuden juuri niin raadollisena kuin se voi pahimmillaan olla.

Katselin romaanin perusteella tehdyn elokuvan netistä, eikä kuvan laatu ollut parhaimpia. Elokuvaversio on tehty suhteellisen paljon romaanin juonta seuraten, vaikkakin ratkaisuja tuodaan katsojan eteen huomattavasti tiheämmällä tahdilla kuin romaanissa: jo hyvin alkuvaiheessa elokuvaa katsoja alkaa ymmärtää, mistä todellisuudessa onkaan kysymys.

Vuonna 2010 valmistuneeseen elokuvaan on valittu melko nimekkäit näyttelijöitä (kuten Keira Knightley sekä Carey Mulligan), mutta teatterilevitykseen asti elokuva ei ole ainakaan Suomen oloissa tainnut päästä. Trailerin voi vilkaista vaikka täällä, jos muistaa, että se paljastaa melko tavalla juonta etukäteen ja saattaa pilata lukukokemuksen. Plussaa elokuva saa viehättävästä lavastuksesta ja puvustuksesta, joka todella tuo mieleen muutaman vuosikymmenen takaisen Englannin.

Suosittelen romaania luettavaksi niille, jotka yleensä karttavat scifi-kirjoja, sillä tämä ei todellakaan vastaa niitä mitä olette ehkä aikaisemmin yrittäneet lukea. Niille, jotka tahtovat lukea romaanin riipaisevasta ystävyydestä ja kohtaloista, jotka on ennalta määritelty. Soljuvan ja mukaansa tempaavan minäkerronnan ystäville.

7 kommenttia:

Satu kirjoitti...

Kathyn kertojanääni on kyllä todella taitavasti luotu. Ei varsinaisesti välinpitämätön, mutta silti täysin kiihkottoman toteava. Ja sopii tarinaan täydellisesti. Vaikuttava kirja!

Ele kirjoitti...

Jotain hyötyä sitten kaatumisesakin ;)

Mielenkiintoinen kirjoitus tästä kirjasta, jonka olen itsekin lukenut. Samanlaisia havaintoja tein itsekin ja pidin kovasti kirjasta.

Sanna kirjoitti...

Tämän minä haluan lukea ja nähdä elokuvanakin! Vaikuttaa todella mielenkiintoiselta. kiitos vinkistäsi;)

Erja kirjoitti...

Luin juuri Ishiguron novellikokoelman Yösoittoja. Se valikoitui lukulistalle tämän romaanin tähden, mutta novellit eivät ihan pärjää vertailussa, romaanista pidin joskus todella paljon.
Kävin viime viikolla leffassa ja siellä esitettiin lähitulevissa Ole luonani aina-traileria, eli on odotettavissa Finnkinoonkin esityksiä.

Ahmu kirjoitti...

Satu: Olen samaa mieltä: vaikuttava kirja monella tapaa. Erityisesti kerrontaratkaisu ja ihmissuhteiden kuvaaminen tekivät vaikutuksen.

Ele: Kiitos, kiva jos koit kirjoituksen mielenkiintoiseksi :) Näköjään näistä talven liukkaista on joskus hyötyäkin ;)

Sanna: Suosittelen kyllä lämpimästi! Kiva jos kirjoitukseni inspiroi lukemaan tämän joskus tulevaisuudessa!

Erja: Minä en olekaan tutustunut Ishiguron aikaisempaan tuotantoon, mutta varmaan pitäisi, ainakin tämän kokemuksen perusteella.

Vau, kiva jos leffa tulee ihan teatterilevitykseen. Mikä lie laiton versio se, jonka netistä löysin! Voisin mennä kyllä katsomaan ihan oikeasti elokuviin tämän...

Raija kirjoitti...

Tilasin kirjan juuri viime viikolla, kun uusi pokkari elokuvakannella ilmestyi ja piti löytää I-kirja aakkoshaasteeseeni. Odotan kohtalaisen paljon tältä lukuelämykseltä, joten oli mukava nähdä, että arvostelusi kirjasta oli positiivinen.

Ahmu kirjoitti...

Raija: Toivottavasti kirja täyttää odotuksesi. Minulla ei toisaalta ollut mitään ennakko-oletuksia, paitsi ajattelin, että kun kirjasta on kerran tehty elokuva, sen luulisi olevan edes kohtalaisen hyvä. Tämäkään teoria ei aina pidä paikkaansa: minusta esimerkiksi Pieni suklaapuoti -elokuva oli ihan kiva ja herttainen, mutta kirjaa en jaksanut lukea muutamaa lukua pidemmälle omituisen kerrontatyylin takia...