En yleensä lue itsehoito-oppaita. Tässä yhteydessä voi kysyä, miten Julia Cameronin luovan kirjoittamisen opas Tyhjän paperin nautinto vastaa määritelmää itsehoito-opas, mutta sitä se todella on: oppia itsestä, eheytymisestä ja uskalluksesta, joka välittyy kirjoittamisen ja kirjoittamisen ilon kokemuksen kautta.
Cameronin kirja on subjektiivinen ja omalla tavallaan periamerikkalainen, mutta silti osaltaan valaiseva ja hurmaava. Cameron kirjoittaa hyvin vahvasti omiin kokemuksiinsa perustuen niistä erilaisista keinoista, joilla kirjoittaja voi, ja joilla hänen pitäisi suhtautua omaan kirjoittamiseensa ja kirjoittajamaailmaan. Kunkin luvun lopussa on harjoitus, jotka helpottavat kynään tarttumista erityisesti niiden kirjoittajien kohdalla, jotka potevat "tyhjän paperin kammoa" tai pelkäävät ympäristön suhtautumista kirjoittamiseen. Nasevia vastalauseita Cameron osoittaa myös niille, jotka uskaltavat väittää ettei heillä ole aikaa kirjoittamiseen.
Cameronin kirjassa on monia hyviä vinkkejä, jotka varmasti auttavat tai ainakin kiinnostavat sekä aloittelevia kirjoittajia että niitä, jotka ovat kirjoittaneet jo pidempään. Itsehoitoaspekti näkyy vahvana koko tekstin läpi ja Cameron antaa ymmärtää kirjoittamisen ratkaisevan suunnilleen kaikki ongelmat, joita ihmisellä on: kirjoittaminen eheyttää, vapauttaa, rohkaisee, auttaa ajankäytössä jne. jne. Jokainen voi olla Cameronin teeseistä mitä mieltä hyvänsä, mutta luultavasti tekstissä piilee ainakin hivenen totuutta päätellen siitä, miten älykkästä Cameron kommentoi kirjoittajille tyypillisiä tekosyitä ja pelonaiheita.
Cameron kannustaa kirjoittamaan epäkaupallisesti, huonosti ja intohimoisesti. Hän korostaa tekstissään kirjoittamisen nautintoa ja alleviivaa sitä, ettei mitään teosta pitäisi kirjoittaa pelkästään kustannussopimuksen toivossa. Julkaisemisesta haaveileville hän suosittelee omakustannetta, joka vapauttaa kirjailijan kustantajien kynsistä. Toki mahdollista mutta melko epärealistista suurimmalle osalle niistä harrastelijakirjoittajista, jotka haluaisivat tekstinsä kustannetuksi kansien väliin. Ymmärrän kuitenkin Cameronin ajatuksen ytimen, vaikka sen ehkä ampuukin yli niistä realiteeteistä, jotka suurimmalle osalle kirjoittelijoista lienevät ihan arkipäiväistä elämää.
Suosittelen luettavaksi sekä kirjoittamisesta kiinnostuneille, sekä niille, jotka etsivät itsehoito-opasta elämänsä järjestämiseen. Olen aikaisemmin selaillut muutamia luovan kirjoittamisen oppaita ja tämä oli kaikesta huolimatta ehkä mielenkiintoisin ja johdonmukaisin aihetta käsittelevä kirja johon olen törmännyt. Hauskojen ja mielenkiintoisten kirjoitusharjoitusten takia ihan potentiaalinen omaankin kirjahyllyyn hankittavaksi...
3 kommenttia:
Hyvä arvostelu!
Mun mielestä tää kirja oli lupsakan lohduttava - Julia Cameonin tekstiä oli mukava lukea.
Hyvin sanottu! Nimenomaan "lupsakan lohduttava"!!
Jotkut meistä tarvitsevat itsehoito-oppaita. En luullut ikinä lukevani Tommy Hellsteniä, mutta kun luin Pysähdy - olet jo perillä, sain aivan uusia oivalluksia. Selviytymiskirjojen ohjeet voivat tuntua itsestäänselvyyksiltä, mutta jotkut tartvisevat kertausta muistaakseen.
Cameronista en osaa sanoa mitään. Ellei puhuta Peter Cameronista;-)
Lähetä kommentti