Recent Posts

perjantai 5. maaliskuuta 2010

Michael Swanwick: Rautalohikäärmeen tytär

Michael Swanwickin romaani Rautalohikäärmeen tytär on omituinen ja hämmentävä sekoitus, fantasiaa, scifiä ja kyberpunkia. Löysin kirjan sattumalta kirjastosta ja sillä hetkellä tuntui hyvältä ajatukselta lukea se. Takakansi ei paljasta paljoa, kun aloitin kirjan, luulin lukevani silkkaa perusfantasiaa. Todellisuus osoittautui kuitenkin toiseksi.


Lähtöasetelmassa romaani kertoo nuoresta Janesta, joka karkaa lohikäärmetehtaasta suuren rautalohikäärmeen kanssa. Scifielementein sävyttynyt fantasia herättää mielenkiintoisen ajatuksen siitä millainen esimerkiksi Tolkienin luoma maailma olisi, jos hobitit ja haltiat eläisivät keskiaikahenkisen ajan sijaan nykyajassa. Ehkä Swanwick ei ollutkaan hullu, vaan tulikin luoneeksi jotakin sellaista, joka herättää kysymyksiä fantasiagenrestä...


En oikeastaan pitänyt romaanista. Se oli häiritsevä, hämmentävä, sekava, novellinomainen ja jätti jälkeensä suuren määrän kysymyksiä. Yhdynkin Markku Soikkelin kirjoittamaan arvosteluun ihan mieluusti. Romaani oli kuitenkin otteessaanpitävä, enkä voinut jättää lukemista kesken, vaan halusin tietää, miten kaikki lopulta päättyy. Silti loppu jätti tyhjäksi: se oli yhtä omituinen kuin koko kirja kaikkinensa. Mietinkin lopuksi, olivatko Janen kokemukset vain mielisairaan tai huumeharhaisen ihmisen ajatuksia, vai oliko kirjan todellinen viesti jokin sellainen, jota en oikeasti vain kyennyt tajuamaan.


Suosittelen luettavaksi niille, jotka tykkäävät oudosta ja hämmentävästä fantasiasta, tai haluavat muuten vain koetella ymmärryksensä ja sietokykynsä rajoja.

2 kommenttia:

Teresita kirjoitti...

Eli ei kuulosta meikäläiselle sopivalta ollenkaan :) Katselin tätä varmaan kirjan nimestä kiinnostuneena kirjastossa eräänkin kerran, mutta takakansi ei houkutellut niin hyllyyn jäi. Ilmeisesti hyvä niin.

Ahmu kirjoitti...

Hyvä niin, luulen että et tykkäisi ollenkaan. Minäkin jaksoin alkua pidemmälle oikeastaan vain siksi, että kokemus oli niin absurdi...