Ally Condie: Tarkoitettu

Jatkan lukemista Atwoodin ja Collinsin jalanjäljissä tarttumalla Ally Condien romaaniin Tarkoitettu. Tämä dystopia sijoittaa henkilönsä Yhteiskuntaan, joka ohjailee kansalaisia kuin shakkipelin nappuloita: jokainen ateria on suunniteltu, jokainen liikuntasuoritus on ohjelmoitu. Jopa puoliso -tai pari, kuten sanotaan, on Yhteiskunnan valitsema. 17-vuotias Cassia kuitenkin kyseenalaistaa. Mutta kyseenalaistaako hän siksi, että Yhteiskunta tahtoo hänen tekevän niin, vai siksi, että hän ei halua kulkea sovinnolla?


Tämä sinänsä melko perinteistä, ja nykyään jopa suosittua kolmiodraama-ainesta hyödyntävä nuortenkirja laittaa lukijan pohtimaan itsenäistymistä ja toisaalta myös yksilön mahdollisuuksia valintoihin. Yhteiskunnassa kaikki on ohjelmoitua ja suunniteltua, mutta kuinka paljon loppujen lopuksi oma elämämme ja maailmamme eroaa tätä nykyäkään näistä dystopioista, joissa kaikella on tarkoituksensa? Siinä piilee viehätys -ja kauhu. Condie säväyttää muuten ehkä keppoiseksi jäävää ideaa kauniilla kielellä, sekä runoudella, josta punaiseksi langaksi nousee Dylan Thomasin ihana Älä nukahda siihen hyvään yöhön sovinnolla. Miten runonpätkään, sanoihin voikin sellaisella tavalla kiteytyä koko ajatus kapinasta, vapaasta tahdosta ja toivosta johonkin parempaan? Herkullista!

Trilogian aloittava Tarkoitettu lupailee jotain saman tyyppistä kuin Suzanne Collinsin Nälkäpeli -trilogia. Vaikka Tarkoitettu ei pysty ihan samalla tavalla pyydystämään Nälkäpelin jännitystä ja tosi-tv -formaatin luomaa kutkutusta, haluaisin silti lukea koko kirjasarjan ja saada selville miten Cassian käy: löytääkö hän vielä sen pojan, jota rakastaa, mutta jota ei ollut tarkoitettu hänelle? Selviääkö, miksi ulkoprovinsseissa taistellaan ja mitä Yhteiskunta piilottelee? Saako hän vielä joskus kirjoittaa sanoja paperille niin kuin isoisä joskus?

Tätä kirjaa ei ole kovin laajalti vielä blogeissa esitelty, mutta löysin sen ainakin Yöpöydän kirjat -blogista, sekä Alas taikavirtaa -blogista. Jos joku muu tunnustaa lukeneensa, saa ilmoittautua! Katsoin juuri viime viikolla muuten elokuvan Cubic, jossa oli hyvin samantyyppinen lähtöasetelma (tapa millä yhteiskunta rajoitti kansalaisia mm. rajoittamalla kulttuuria ja lääkitsemällä) kuin Tarkoitetussa. Kannattaa katsoa, jos saa käsiinsä ja genre kiinnostaa.

Suosittelen tätä romaania luettavaksi niille, jotka innostuvat dystopia -tyyppisistä scifi -kirjoista, eivätkä kiusaannu nuortenromaaneille tyypillisestä otteesta ja näkökulmasta. Myös runouden ystäville! Fiilikseltään tässä oli myös hiukan jotain samaa kuin Stiefwaterin ihmissusi -kirjasarjassa.