Wilbur Smith: Polttava rannikko

Välillä on niitä päiviä, kun haluaa lukea jotakin tuttua, turvallista ja varmasti miellyttävää. Grafomaniassa käytävän mielenkiintoisen, lasten- ja nuortenkirjoja käsittelevän keskustelun yhteydessä jäin itsekin pohtimaan, millaista oma lukemiseni oli silloin, kun en ollut vielä aikuinen. Pitää mainita, että Polttava rannikko kuului teini-ikäisenä suosikkeihini. Tämä on minulle sellainen klassikko, johon tulee välillä tartuttua, kun kaipaan jotakin helppoa ja vetävää lukemista.

Wilbur Smithin Polttava rannikko kertoo Centainesta, joka päätyy sodassa kuolleen rakastettunsa kotiseuduille Etelä-Afrikkaan. Centainea kuljettava laiva uppoaa ja hän pelastautuu rannikolle, jolta alkaa pitkä ja vaarallinen taivallus Namibian erämaiden halki. Hän tutustuu alkuperäasukkaisiin ja lumoutuu Afrikan kauneudesta. Samalla hän kuitenkin joutuu tekemään valintoja ja päättämään hylätäkö hänet pelastaneet sanit ja palatako valkoisen kansan joukkoon?

Tarinan ehdottomana vetonaulana toimii Centainen matka Etelä-Afrikan karulla aavikolla, sekä selviytyminen ja sopeutuminen poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Ymmärrän vieläkin, miksi tällainen kasvutarina sai minut nuorena ahmimaan kirjan kannesta kanteen. Näin myöhemmin en voi olla huomaamatta miehisestä näkökulmasta kirjoitettuja hekumointeja, jotka kohdistuvat päähenkilön auringonpaahtamaan vartaloon, mutta seikkailuna tämä on verraton ja lisäksi alkuperäiskansojen kuvaus on mielenkiintoista ja kiehtovaa.

Polttava rannikko on osa Courtneyn suvun vaiheista kertovan kirjasarjan, mutta muistaakseni muut sarjan osat eivät ole aivan yhtä mukaansatempaavia kuin tämä. Näitä kirjoja ei myöskään ole luullakseni tarvetta lukea ilmestymisjärjestyksessä, koska ainakin Polttava rannikko toimii hyvin myös itsenäisenä teoksena.

Suosittelen seikkailunnälkäisille lukijoille. Kannattaa tutustua, jos Smithin tuotanto on muuten vierasta.