Veden vanki kertoo pikkukylässä asuvista ystävyksistä, jotka käyvät tavallisen koulun lisäksi taikatunneilla. Harrypottermaiseen tapaan taikakoulussa opetellaan mystisen maailman ihmeellisiä asioita: esineiden leijuttamista, mieleen tunkeutumista ja yrteillä parantamista. Tavallista elämää sekoittaa kuitenkin järven outo saastuminen, mikä saa veden väen pois tolaltaan. Onkin syytä epäillä, että järvessä vankina ollut pahantahtoinen näkki olisi päässyt pakenemaan!
En ole ihan varma mitä mieltä olen taikakoulu -teeman jatkamisesta Rowlingin tuotannon ulkopuolella. Aarnion romaani on joka tapauksessa mukavaa luettavaa ja taikakoulu varmasti iskee niihin nuoriin lukijoihin, jotka ovat jo Potterinsa lukeneet ja kaipaavat jotakin samalla ajatuksella ratsastavaa luettavaa. Lisäksi kansanperinteen nostaminen keskeiseksi elementiksi on mielenkiintoinen ja toisaalta myös melko ajankohtainen idea. Siksikin Aarnion romaanin kantava ajatus toimii hyvin, vaikka mietinkin ovatko taikaoppitunnit turha elementti muutenkin jännittävässä ja toimivassa tarinassa.
Plussaa tämä lastenromaani saa äärimmäisen hienosta ja onnistuneesti toteutetusta kansikuvasta, jotka pällistelin pitkän tovin tajutakseni mistä oikein oli kyse. Kansikuva houkutteli tarttumaan kirjaan!
Suosittelen ala-asteikäisille, taikamaailmasta ja mytologioista innostuville koululaisille, sekä niille aikuislukijoille jotka tahtovat lukaista sujuvasti kerrotun ja hauskalla tavalla erilaisia kansanperinteen ja tarinankerronnan elementtejä yhdistelevän romaanin.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti