Recent Posts

perjantai 21. helmikuuta 2014

Stephen King: Kirjoittamisesta


Stephen King: Kirjoittamisesta (On Writing. A Memoir of Craft)
Tammi 2000
272s.
Kansi: Heikki Kalliomaa


Stephen Kingin Kirjoittamisesta on kirjoittajapiireissä tunnettu "klassikko", joka mainitaan aina silloin, kun tulee puhe kirjoittamisoppaista ja kirjoittajan työtä käsittelevistä teoksista. Hämmästyin huomatessani, että tämä kirja on julkaistu vasta 2000. En tiedä miksi, mutta olen koko ajan ollut siinä uskossa, että tämä on jo paljon vanhempi kirja. Tosin onhan vuodesta 2000 jo yli kymmenen vuotta aikaa, eli se siitä teoriasta. Olen joka tapauksessa yrittänyt saada tämän kirjastosta lainaksi useampaankin otteeseen, mutta kirja tuntuu olevan aina lainassa. Sattumalta se sitten löytyi ja nappasin kirjan tietysti heti mukaani.

Kirjoittamisesta on oikeastaan Kingin muistelmateos yhdistettynä kirjoittamisen teoriaa käsittelevään osuuteen. En tiedä mikä suomalaistumisilmiö kirjallisuusmieltymyksiini on iskenyt, sillä amerikkalainen lukijaa puhutteleva tyyli ei oikein enää vetoa minuun, vaan pikemminkin tylsistyn ja turhaudun kun luen kovin amerikkalaiselta tuntuvaa tekstiä. Kirjan alkupuoli olikin lähinnä Kingin muistelmatyyppistä kerrontaa, joka ei antanut minulle hirveästi. Ehkä syynä on myös se, että en oikein osaa pitää kirjailijan työtä ja uraa kovin mystisenä, eikä King ole suosikkikirjailijoitani muutenkaan; olen lukenut häneltä muutaman kirjan, enkä lähtökohtaisesti ole pitänyt hänen uraansa kovin kiinnostavana.

Kingin kirjailijanura alkoi lehtiin kirjoitetuista artikkeleista ja lyhyistä tarinoista päätyen Carrien julkaisemisesta alkaneeseen romaanikirjailijan taipaleeseen. Kingin alkoholin ja kokaiinin värittämässä elämässä on onneksi ollut onnellinen ja rakkautta täynnä ollut avioliitto, sekä tietysti paljon työtä ja hyvää tuuria. King painottaa kirjailijan urasta haaveilevalle lukemisen tärkeyttä: "jos sinulla ei ole aikaa lukea, sinulla ei ole aikaa eikä työkaluja kirjoittaa." King suosittelee kirjoittamista harrastavalle 4-6 tunnin luku- ja kirjoitussessiota päivittäin. Näin päivätyötä tekevälle ihmiselle Kingin suositus jää vain haaveeksi, mutta onneksi kirjallisuutta ja kirjailijuutta voi näköjään harrastaa vähän pienemmälläkin panoksella.

King antaa kirjassaan myös hyviä ja varteenotettavia neuvoja:

Ruokapöydässä lukemista pidetään hienoissa piireissä hyvien tapojen vastaisena, mutta jos halut menestyö kirjailijana, epäkohteliaisuuden välttäminen on elämäsi toiseksi merkityksettömin asia. Merkityksettömin on murehtia hienoja piirejä ja niiden odotuksia. Jos aiot kirjoittaa niin vilpittömästi kuin pystyt, päiväsi hienoissa piireissä ovat joka tapauksessa luetut. (King: Kirjoittamisesta, s.137)

Mielestäni King lausuu edellisessä kappaleessa varteenotettavan viisauden. Oivalsin nimittäin itse joskus reilu vuosi sitten, että toisten (lukijoiden) miellyttäminen tai miellyttämään pyrkiminen, ympäristön odotuksiin vastaaminen ja ylipäätään ympäröivän maailman liiallinen huomioonottaminen (siis liiallinen, en puhu nyt normaalin sosiaalisen kanssakäymisen laiminlyömisestä) ovat vihonviimeisiä asioita luovan tekemisen kannalta. Kun liiallisista, ulkoapäin (tai sisältäpäin) tulleista odotuksista ja vaatimuksista pystyy irtaantumaan, on paljon helpompi luoda tekstiä, jolla oikeasti tuntuu olevan sisältö ja merkitys. Tämä on oma kokemukseni, mutta Kingin huomio osui kyllä oikeaan osoitteeseen.

King luettelee kirjassaan myös kirjoittamisen teorian perusjuttuja adverbien välttämisestä editoinnin tärkeyteen. Ne eivät tuoneet minulle juuri uutta, varsinkaan siksi kun suurin osa esimerkeistä oli englanniksi. En ole niin taitava, että osaisin soveltaa esimerkkejä kotimaan kielelle. Teoriassa kuitenkin ymmärrän mistä oli kyse. Käytännön teoriaa etsivälle Kingin kirja ei ole välttämättä paras mahdollinen, mutta antaahan se tiiviissä paketissa ohjeita sellaiselle ihmiselle, joka suunnittelee kirjan kirjoittamista tai on jo kenties käynyt tuumasta toimeen.

Kingin Kirjoittamisesta on kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen kurkistus suositun kirjailijan taipaleeseen, sekä samalla opas niille, jotka tykkäävät itse roikkua kynän varressa. Suomen kirjallisuuspiireihin sovellettuna Kingin kokemukset eivät välttämättä sovellu kustannusmaailmojen erilaisuuden takia, mutta joka tapauksessa on monta erilaista tietä kirjailijaksi ja Kingin tie on vain yksi niistä monista. Jo klassikkomaineensa takia tämä kirja kuitenkin kannattaa lukea, jos tekstin tuottaminen, kirjailijuus ja kirjailijan elämä kiinnostavat.

Suosittelen Kingin Kirjoittamisesta -kirjaa kaikille kirjailijan työstä kiinnostuneille.

6 kommenttia:

B. N. kirjoitti...

Tämä on harvoja kirjoitusoppaita, jonka olen jaksanut lukea loppuun asti (olen lukenut tämän itse asiassa kahdesti). Tykkäsin kyllä kirjasta, vaikka en ymmärräkään, miksi se on suomennettu niin surkeasti. Tosiaan moni kirjoitusharjoitusesimerkeistä on jätetty suomentamatta, enkä tajua miksi, en usko että niiden kääntäminen nyt olisi ollut niin mahdotonta.

Mutta joka tapauksessa opas oli minusta hauska ja siellä oli jotain hyödyllisiä vinkkejä, vaikka ehkä kirjoittamista pitempään harrastaneelle neuvot eivät ole kovin uusia. Kingin omista kirjoista en ole koskaan ihan älyttömästi välittänyt, mutta lajissaan hän on selvästi onnistunut.

Irene / Kingiä, kahvia ja empatiaa kirjoitti...

Minä luin tämän oppaan/muistelman joskus neljä-viisi vuotta sitten, ja koska olen suuri King-fani, kirja antoi minulle paljon. Minusta Kingin omakin elämä/varsinkin mennyt elämä on hurjan kiinnostavaa, ja luin kirjan todella mielelläni, ja ne pikku kirjoittamisvinkit tulivat ikään kuin kaupan päälle. Muistan yhä selkeästi ne muutamat vinkit, joita King kirjassa antaa ja olen niitä pyrkinyt käyttämään parhaani mukaan. Häntä minä jopa uskon! =D Enkä ala venkoilla, että ei, ei, ei, minä teen niin kuin minä haluan. =D

Booksy kirjoitti...

Poimit mielenkiintoisen ja viisaan kohdan tästä kirjasta... Pyrkimys toisten miellyttämiseen on tosiaan vaarallinen taipumus, ainakin jos haluaa luoda jotain omaa. :-)

Malna kirjoitti...

Huh, minä olin niin varma että olen lukenut tuon kirjan jo ennen vuotta 2000 tai ainakin pian sen jälkeen, että piti oikein mennä etsimään, mutta nähtävästi se on tosiaan julkaistu vasta 2000, joten kai sitten muistan väärin. Ja sitten voikin alkaa angstata sitä, miten on niin vanha että jostain pian vuoden 2000 jälkeen luetusta kirjasta tuntuu olevan hyvin pitkä aika. :-P

Minullekaan se ei ollut niin järisyttävä ja silmiä avaava lukukokemus kuin joillekin, mutta oli se silti kiinnostava lukea. Luulen että minullekin tarttui parhaiten Kingin ajatukset siitä, että on kirjoitettava jotain mihin itse uskoo eikä vain jotain kirjallisuustrendien mukaista. Olen itsekin saanut omakohtaisesti kokea, että kirjoittaminen sujuu vasta sitten, kun tietää mitä itse haluaa kirjoittaa ja kirjoittaa sen. Ei yritä miellyttää muiden odotuksia siitä, mitä kirjallisuuden ehkä pitäisi olla ja mistä aiheista pitäisi kirjoittaa, ei edes miellyttää lähimpiä ystäviään, vaan vain sitä omaa sisäisen kirjoittajan kutsua.:-)

Villasukka kirjahyllyssä kirjoitti...

Tämä on takuulla ainoa kirjoittamisopas, jonka olen lukenut. En siis itse kirjoita muuta kuin blogia ja luin tämän ainoastaan siitä syystä, että King on suosikkikirjailijani (lukisin häneltä varmasti ostoslistankin). Vaikka en yleensä pidä lukijan puhuttelusta sallin sen ainakin Stephen Kingille ja Tove Janssonille, joten Kirjoittamisesta oli minusta oikein mukava kirja. Tuntui vähän kuin olisi ollut kahvilla Kingin kanssa ja jutustellut mukavia yhdessä. Saihan tästä hieman vinkkejä blogin kirjoittamista ajatellen. Ne adverbit...

Ahmu kirjoitti...

Kiitos kommenteista! Tämä on mielenkiintoinen aihe ja sai minut pohtimaan sitä, kiinnostaako joku kirjailija minua niin paljon, että haluaisin lukea elämänkertatyyppisen kirjoittanisoppaan, kuten tämä Kingin. Nimittäin vaikka King ei itsessään minua ihan hirveästi kiinnosta, niin tämä teos oli kyllä fiksuun muotoon kirjoitettu ja tuli sellainen olo, että teksti ajattelee lukijaansa.