"Tunnetko silloin olosi väkeväksi?"
"En tunne mitään."
"Sitä minä en usko", Art sanoi.
"Ihan sama minulle, mitä sinä uskot."
"Sinun täytyy muistaa, että jos suunnitelma epäonnistuu jossain vaiheessa, minä en pysty sinua auttamaan", Art painotti. "Minun ohjelmani ei salli tietoisten olentojen tappamista."
"Mutta pystyt kuitenkin pitelemään ihmistä aloillaan, kun minä tapan?"
"Näköjään."
"Sinun ohjelmasi ei ole mistään kotoisin."
(Beckett: Genesis s.152)
Anaksimandros suorittaa tutkintolautakunnalle koetta, jonka läpäistyään hän pääsisi jäseneksi Akatemiaan, utopistisen yhteiskunnan ylimpään johtavaan elimeen. Anaxin tutkimuksen aiheena on 2000-luvun lopulla elänyt Adam Forde, joka pelastaa tuntemattoman tytön hengen ja joutuu vangituksi. Vankina olonsa aikana Adam tutustuu robottiin nimeltä Art.
Genesis tarrautuu elämän perustavanlaatuisiin kysymyksiin. Mitä on olla ihminen? Mikä on sielu ja tietoisuus? Jos tekoaäly kehitettäisiin huippuunsa, mikä asema inhimillisyydelle jäisi? Kirja tarttui mukaani kirjastosta ihan sattumalta - ja vei mukaansa. En ole kovin tottunut robottipitoisen scifi-dystopian lukija, mutta tässä oli elementtejä jotka vakuuttivat.
Beckett hyödyntää tarinassaan antiikin filosofiaa ja Vanhan testamentin kertomuksia. Genesiksen luettuani jäi hyvin vahvasti sellainen vaikutelma, että tämä vuonna 2006 julkaistu kirja tulee olemaan klassikko. Yllätyin iloisesti, kun se löytyi myös bloggarien Nämä kirjat pitää lukea -listalta. Arvosteluihin en ole juurikaan törmännyt, tai sitten ne vain ovat livahtaneet täysin ohitse. Toisaalta ihan hyvä, tämä kirja oli melkein parhaimmillaan luettuna ilman ennakko-oletuksia. Spoilaaminen ja juonipaljastukset pilaavat tarinan täysin.
Suosittelen Genesistä yhteiskunnallisista aiheista ja ihmisyyden olemuksesta kiinnostuneille scifin ja dystopian ystäville.
3 kommenttia:
Tämä on näköjään kirja, joka löydetään sattumalta. :) Minä poimin tämän alkuvuodesta mukaani, kun hintalapussa luki vain kaksi euroa ja takakannessa mainittiin filosofia. Tarina vei minut aivan mukanaan ja luin lopun kyyneleet silmissä. Tuolle mainitsemallesi listalle se pääsi, koska minun ihastukseni kirjaa kohtaan on niin suurta, että annoin sille yhden äänistä tuossa Kaikkien aikojen paras kirja -äänestyksessä. Epäilen vahvasti, että olen ainoa kirjaa äänestänyt, koska kovin moni kirjabloggari ei ole Genesistä tainnut lukea. Harmi.
Sanon vielä, että olin todella innoissani, kun huomasin sinun kirjasta bloganneen. :)
Kiitos kommentista! Ihanaa että joku muukin on lukenut ja tykännyt tästä! Minusta tuntuu välillä että olen kirjavalintojeni kanssa ihan erakko täällä blogistaniassa, mutta aina välillä osuukin löytämään jonkun kirjan, joka on koskettanut muitakin.
Tämä kirja tuli kyllä lähellä, varsinkin loppu oli vaikuttava, mutta oikeastaan kumpikin kirjan sisällä kulkeva tarina teki minuun suuren vaikutuksen. Harmi, ettei tätä ole luettu enempää...
Lähetä kommentti