Ken Follettin Taivaan pilarit: historiallista draamaa kirjan lehdillä ja tv-ruudulla

Ken Follettin tiiliskivimäinen klassikko Taivaan pilarit on ollut pitkään yksi lempikirjoistani. Se on täysveristä historiallista draamaa, joka sijoittuu 1100-luvun Englantiin ja keskittyy Kingsbridgen katedraalikaupungin tapahtumiin. Romaanin keskeisinä henkilöinä on useita eri hahmoja, joiden elämät kietoutuvat toisiinsa. Kokonaisuutena Taivaan pilarit on massiivinen mutta varsin vaikuttava pala keskiaikaista maailmaa ja valtataistelua, jossa ihmisten sielut ovat vain pelinappuloita suurella laudalla.

Tuhatsivuinen Taivaan pilarit lienee yksi Folletin suosituimmista romaaneista. En tarkalleen osaa sanoa, miksi pidän siitä niin paljon, mutta tavallaan se edustaa minulle historiallista romaania parhaimmillaan. Tosin on ollut mielenkiintoista lukea myös varsin eriäviä mielipiteitä muun muassan Ellin kirjablogista sekä Marielkan lukupäiväkirjasta. Kaikkia ei järkälemäinen romaani katedraalinrakennusprojekteineen voi innostaa.

Minulla on sellainen tunne, että en ole ollenkaan ajan hermolla sen suhteen millaista kirjallisuutta Suomessa luetaan. On harmi, että täällä julkaistaan niin vähän historiallisia romaaneja, jotka tavoittelevat samanlaisia kokonaisuuksia kuin Follettin Taivaan pilarit. Tämä huomio liittyy lähinnä siihen, millaisiin kotimaisiin romaaneihin olen viime aikoina törmännyt: ne eivät yksinkertaisesti mahdollista sellaisia asioita kuin rehellinen romaani, jonka sivumäärä takaa nautinnollisia lukuhetkiä moneksi illaksi. Ajatus historiallisen romaanin tilasta nyky-Suomessa heräsi siirryttyäni Pulkkisen Totta -romaanin maailmasta Follettin pyöritykseen. Nämä romaanit kieltämättä edustavat ääripäitä. Sijoitan ne kirjahyllyssäni vastakkaisiin reunoihin, etteivät ne aloita tappelua keskenään.

Mutta kotimaisen kirjallisuuden kritisoimisesta ja Taivaan pilarien epäjohdonmukaisesta hehkuttamisesta siirryn syyhyn miksi tartuin jälleen Follettin klassikkoon. Romaanista näet julkaistiin marraskuussa dvd-boxi, joka pitää sisällään kahdeksantuntisen minisarjan, joka perustuu romaanin tapahtumiin. Se oli tietenkin ehdotonta katseltavaa joulun pyhinä, ja toki minun oli luettava myös romaani pystyäkseni paremmin vertailemaan sarjan ja romaanin tapahtumia.

Kuten aina, hyvästä kirjasta toteutettu filmatisaatio oli tässäkin tapauksessa jonkinmoinen pettymys. Filmatisaatio on melko uskollinen kirjalle, mutta joitain tapahtumia oli muuteltu ja vääristelty käsittämättömällä tavalla, mikä jätti vaikutelman siitä, että käsikirjoittaja on yksinkertaisesti vain tahtonut jättää oman jälkensä tekstiin: mitään muuta selitystä en alkuperäiseen juoneen tehdyille muutoksille nähnyt.

Filmatisaatio tuskin on toteutettu valtaisan suurella budjetilla, mikä näkyi jossain määrin myös ruudun tälle puolelle. Pienistä epäkohdista ja käytännön ratkaisuista huolimatta Taivaan pilarien elokuvaversio oli ihan miellyttävää katsottavaa, ainakin jos osaa olla vähemmän kriittinen kuin minä. Tietysti romaanien elokuvaversioissa on aina kyse myös siitä miten paljon lukijan tekemä tulkinta eroaa elokuvan käsikirjoittajan tulkinnasta. Erilaiset painotukset eivät välttämättä ole suoranaisesti tyylirikkoja tai ristiriitoja todelliseen teokseen verrattaessa, vaan ainoastaan erilaisia katsontatapoja ja tulkintoja, joita elokuvan käsikirjoittaja on tehnyt. Esimerkiksi Taivaan pilarien elokuvaversiossa Englannin sisällissodan vaiheisiin kiinnitetään huomattavasti enemmän huomiota kuin romaanissa. Tai sanotaan näin: enemmän huomiota, kuin mitä minä olen lukiessani kiinnittänyt.

Plussaa Taivaan pilarien elokuvaversio saa roolihenkilöiden valinnasta. Kaikki lavastukselliset ja puvustukselliset seikat eivät mene mielestäni ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, mutta ainakin tietyt henkilöhahmot ovat saaneet oivalliset näyttelijät. Näistä mainittakoon Priori Philipin, Tom Rakentajan sekä Jack Jackinpojan esittäjät. Toki näissäkin kysymys lienee makuasioista, mutta minun kohdallani ne tyydyttivät kyllä, vaikkeivät tietysti vastanneet täysin sitä mielikuvaa, joka mielessäni on.

Suosittelen Taivaan pilarit romaania niille, jotka tahtovat lukea massiivisen, historiallisen romaanin, joka keskittyy henkilöhahmojen välisiin suhteisiin sekä keskiaikaiseen maailmaan ja yhteiskuntaan. Elokuvaversio täyttänee vähemmän kriittisten lukijoiden toiveet, mutta sitä ei missään nimessä kannata katsoa kirjan korvikkeena: elokuvaversio ei millään muotoa kykene antamaan oikeutta Follettin romaanille.