Tutustuin tässä aamutuimaan koneella pyörähtäessäni Helsingin Sanomien klassikkoautomaattiin, jonka tarkoituksena on kertoa lukijalle tämän oman mieltymysten mukaiset klassikkokirjat. Eli listasta valitaan tietyt kriteerit ja kone arpoo kirjat sen mukaisesti. Tässä oma klassikkolistani (Kaksi tähteä kirjan perässä tarkoittaa, että olen aloittanut/selaillut kirjaa joskus, Yksi tähti, että olen lukenut sen kokonaan. Kaksi tähteä voi tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että olen aloittanut kirjaa, mutta se on tuntunut niin tylsältä, että olen jättänyt sen kesken...)
1. Boccattio: Decamerone
2. Enqvist: Henkilääkäri **
3. Cervantes: Don Quiote I-II **
4. Eco: Ruusun nimi **
5. Hesse: Narkissos ja kultasuu
6. Saramago: Baltasar ja Blimuda
7. Tasso: Vapautettu Jerusalem
8. Chaucer: Canteburyn tarinoita
9. Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo *
10. Rane: Naurava neitsyt
Listassa suuri osa on minulle tuttuja kirjoja ja muutama tosiaan myös sellaisia, joita olen joskus alkanut lukemaan, mutta jättänyt kesken. Hauskaa oli se, että kun valitsin valikosta suhteellisen korkean romantiikka-asteen, tuli valikoimaan useampi homorakkaudesta kertova kirja. Ja tietysti kun valitsemani ajanjakso oli jotakuinkin 1000-1800 lukua, niin voi olettaa että moni romaani sijoittuu luostarimaailmaan ja kertoo siellä tapahtuvista jännitteistä.
En ehkä lähde liputtamaan hesarin suosittelemien kirjojen puolesta. Klassikkoautomaatti tietysti syytää niskaani ehdottomia klassikoita, joiden luettavuus on aina välillä mitä sattuu. Tosin esimerkiksi Decamerone, ja Canteburyn tarinoita ovat ehdottomasti sellaisia kirjoja, joihin olen aikonut tutustua jossakin vaiheessa.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti