Recent Posts

maanantai 18. elokuuta 2014

Seita Vuorela: Karikko



Seita Vuorela: Karikko 
WSOY 2012
357s.
Kirjastosta

Seita Vuorelan Karikko tarttui hyppysiini kirjastosta. Olen jo aikaisemminkin ihaillut kirjan kansikuvaa, mutta kun sain kirjan käteeni, en voinut millään olla lisäämättä sitä huojuvaan kirjastopinoon. Tässä sitä taas nähdään mikä merkitys kirjan ulkoasulla on. Tympeämmän näköinen kirja olisi saanut jäädä hyllyyn, sillä takakannen perusteella en ollut oikein varma onko Karikko minun juttuni.

Karikon keskiössä ovat veljekset Mitja ja Vladimir, jotka ovat äitinsä kanssa reissaamassa asuntoautolla. Matka päättyy Land's End -nimiselle leirintäalueelle, jossa Mitja tapaa oudon tytön ja tutustuu hylyiksi itseään kutsuvaan poikajoukkoon. Karikko henkii lapsuuden seikkailuja ja nostaa nuoret pojat vahvoihin rooleihin. Jani Ikosen kuvitukset sopivat kirjan tunnelmaan loistavasti.

Valitettavasti Karikko ei kuitenkaan auennut minulle yhtään. Tiedostin lukiessani, että kirjassa on useita tasoja, se on mystinen ja hienosti rakennettu kokonaisuus. Mutta ei. Tunsin itseni jotenkin tyhmäksi, kun en tajunnut mistä kirjassa on kyse. Karikon tunnelma on ehdottoman hieno ja vahva, kieli kulkee sujuvasti, mutta silti. Olisi jännittävä tietää uppoaako tämä kohderyhmään eli lapsiin ja nuoriin. Ainakin minulla kirjan teemat menivät jotenkin totaalisesti ohitse.

Mutta Karikon ulkoista viehätystä ei voi olla ihailematta. Kirja on niin kaunis ja niin hienon näköinen, että voisin melkein pelkästään siitä syystä hankkia sen omaan hyllyyni. Toisaalta tuntuu siltä, että haluaisin antaa Karikolle jossain vaiheessa uuden mahdollisuuden ja yrittää lukea sen uudelleen, jos vaikka tarina avautuisi minulle paremmin toisella lukukerralla...

Suosittelen Seita Vuorelan Karikkoa kielellisesti ansiokkaan ja monitulkintaisen kirjallisuuden ystäville.



4 kommenttia:

Mai Laakso kirjoitti...

Minä en oikein tykännyt tuosta uppoavasta autosta.

Ahmu kirjoitti...

Onhan tuo uppoava auto aika pelottava! Mutta värimaailmasta pidän todella...

essielina / Sabinan knalli kirjoitti...

Tunnelma on Karikossa kohdallaan, mutta en itsekään ihastunut ihan varauksettomasti tarinaan. Se tuntui olevan vähän liiankin tekemällä tehty.

Kirja itsessään on kyllä kaunis, varsinkin sisäsivujen kuvitus.

Ahmu kirjoitti...

Niin, en oikein osaa sanoa mikä kohdallani Karikossa mätti. Ehkä en vain tajunnut sitä! En tiedä. Toivoin, että olisin pitänyt tästä kirjasta enemmän kuin sitten loppujen lopuksi pidin...