Recent Posts

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Turun kaupunginteatteri: Jekyll & Hyde


Vietin viime viikolla mielenkiintoisen illan Turun kaupunginteatterin esittämän Jekyll&Hyde musikaalin parissa. Kirjoitin syksyllä Kansallisoopperan Turandotista mainiten, että oopperat ja musikaalit sopivat hyvin ajanvietoksi pariskunnalle, jonka kiinnostus jakautuu musiikin ja tarinallisuuden välillä. Myös Jekyll&Hyde toteutti tämän, sillä yhdistelmä tarinaa ja musiikkia toimi hyvin.

Musiikillisesti tämä klassikkotarinaan perustuva musikaali ei ollut ihan älyttömän mielenkiintoinen. Ainakaan jos vertaa lähivuosina Lontoossa näkemään Webberin Oopperan kummitukseen tai kesäteattereissa usein pyörivään Viulunsoittaja katolla. Tässä musiikki oli lähinnä kivana sivumausteena, mutta ei mitenkään sellaisella tavalla, että se olisi laittanut hengen salpaamaan ja sukat pyörimään jaloissa.

Sen sijaan Jekyll&Hyde vakuutti ihan mielettömän hienolla lavastuksella ja valotyöllä, aiheeseen täydellisesti sopivalla puvustuksella sekä synkällä tunnelmalla, joka pisti katsojan istumaan penkissä jännityksestä tutisten. Totesin joskus jollekin, että en käsitä 3D-elokuvia, koska niissä mennään koko ajan kauemmas ja kauemmas siitä ajatuksesta, että luotetaan katsojan mielikuvitukseen ja siihen, että oma pää täydentää ne kohdat, joita ei pystytä tai haluta muuten toteuttaa. Teatterissa ihmismieli toimii mielenkiintoisella tavalla, sillä kaikki on ihan oikeasti elävää ja hetkessä toimivaa. Jekyl&Hyden pyrotekniikka oli minusta oikeasti pelottavaa ja toteutus oli muutoinkin sellainen, että lavalle täytyi vain jäädä tuijottamaan silmät pyöreinä.

Harmi, että musiikki ja sanoitukset olivat vähän sivuseikka. Lontoon Oopperan kummituksesta on jäänyt varmasti ikuisesti mieleen se, miten hienolla tavalla musiikki ja näyttämötyö täydensivät toisiaan. Turussa orkesteri soitti joka tapauksessa hyvin ja laulu kuulosti hienolta, vaikka musiikki itsessään ei ollut muutamaa poikkeusta lukuunottamatta älyttömän mielenkiintoista.

Turun kaupunginteatterin sivuilta lainattua:

Jekyll & Hyde saa Suomen kantaesityksensä Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä
helmikuussa. Ylistetty ja moneen kertaan palkittu suurmusikaali
vie katsojat 1800-luvun Lontooseen, missä kadut ovat sateesta kosteat ja sumusta
hämärät. R.L. Stevensonin klassikkokertomus vyöryy katsomoon
tunteellisena tarinana hyvän ja pahan kamppailusta.

Kirkasotsainen tohtori Jekyll suorittaa ihmiskokeen, minkä seurauksena hän
tulee tahtomattaan vapauttaneeksi oman pimeän puolensa ja luoneeksi
julman herra Hyden. Koskettavassa tarinassa tohtori Jekyllin sydämestä kilpailevat
myös kauniit naiset Lucy ja Emma, jotka kylvävät juonenkäänteisiin
romantiikkaa.

Henkeäsalpaava musiikki, suuri tanssiryhmä ja iso orkesteri takaavat kaikille musikaalin ystäville ennennäkemättömän elämyksen, matkan, jolta ei halua jäädä paitsi. Voimakkaina jylisevien joukkokohtausten vuorotteluna soivat herkät balladit, jotka piirtyvät muistin kortteleihin pitkäksi aikaa.

Musikaalin roolitus on täysin ainutkertainen. Kaksoisroolissa Jekyllinä ja Hydenä loistaa Riku Nieminen (Putous, Tanssii tähtien kanssa, Peter Pan/Suomenlinnan kesäteatteri) ja hänen vierellään rakkaudesta taistelevat
Jennie Storbacka (Hair/ÅST) ja Anna Victoria Eriksson (Aladdin/
Aleksanterin teatteri). Musikaalin ohjaa omintakeisista ohjauksistaan tunnettu
Tuomas Parkkinen ja kapellimestarina toimii kiitetty Jussi Vahvaselkä.
Koreografiasta vastaa mm. Talent-ohjelmassa juontajana toiminut Osku Heiskanen.

Esityksen arvioitu kesto n. 2h 30 min 

Musiikki – Frank Wildhorn • Käsikirjoitus ja laulujen sanat – Leslie Bricusse • Suomennos – Tuomas Parkkinen• Jussi Vahvaselkä • Kristiina Vahvaselkä • Ohjaus – Tuomas Parkkinen • Musiikin sovitus ja johto – Jussi Vahvaselkä • Koreografia – Osku Heiskanen • Lavastus –Teemu Loikas • Pukusuunnittelu – Pirjo Liiri-Majava • Valosuunnittelu – Janne Teivainen • Äänisuunnittelu – Jari Tengström • Naamioinnin suunnittelu – Heli Lindholm • Rooleissa – Jukka Aaltonen • Anna Victoria Eriksson • Minna Hämäläinen • Mika Kujala • Riku Nieminen • Petri Rajala • Severi Saarinen • Riitta Salminen • Jennie Storbacka • 

7 kommenttia:

Mai Laakso kirjoitti...

Tämä on vielä katsomatta...mies on niin kiireinen..

Ahmu kirjoitti...

Suosittelen, kyllä se oli katsomisen arvoinen :)

Malna kirjoitti...

Näin musikaalin joskus syksyllä, ja sen ulkomaisia levytyksiä kuunnelleena minulle tuli sellainen tunne, että Turussa käytetystä käsikirjoituksesta oli tieten tahtoen jätetty melkein kaikki hyvät kappaleet pois. :-P Tykkäsin myös visuaalisuudesta, ja useimmista esiintyjistä, mutta kokonaisvaikutelma oli jotenkin ohuempi kuin minusta tuossa musikaalissa voisi olla.

Ahmu kirjoitti...

Malna: Minä en ollut tutustunut tähän aikaisemmin ollenkaan, eli musiikki ja kaikki oli ihan vierasta. Jäi sellainen vaikutelma, että ei tämä nyt mikään hirveä hittimusikaali ole, harmittavaa jos hyvät kappaleet oli jätetty pois. Kyllä tämä silti oli katsomisen arvoinen kokemus; kaikki se pyrotekniikka oli hienoa, mutta sitä musikaalimaisuutta jäin kaipaamaan...

Luru kirjoitti...

Luin kirjan viime vuonna ja olisi hauskaa nähdä näyttämöversio! Harmi, ettei esitys ollut aivan niin nappiosuma kuin olisi voinut toivoa.

Ahmu kirjoitti...

Luru: minä taas en ole lukenut tätä ollenkaan, kun jotenkin kammoan vähän klassikoita. Luulen, että tästä olisi saanut ihan eri tavalla irti jos olisi tuntenut tarinan paremmin.

Suvi kirjoitti...

Se on muuten jännä, miten paljon puvustus, lavastus ja valaistus vaikuttavat kokonaistunnelmaan. Jekyll/Hyde -suosikkini on Robert Cuccioli, jonka esiintymistä alkuperäisessä Broadway-versiossa olen nähnyt jonkun verran Youtube-videoiden kautta. Siinä lavaistus on jotenkin todella lattea ja tavanomainen, joten olin iloisesti yllättynyt Turun vinksahtaneesta tulkinnasta myrkynvihreine valoineen ja vinoine rakennuksineen. Toki musikaalissa on joitain vikoja, joita ei valitettavasti voi peittää hienoimmallakaan lavastuksella, ja suomennoksetkaan eivät aina toimi parhaimmalla mahdollisella tavalla.