Recent Posts

perjantai 31. elokuuta 2012

E.L. James: Fifty Shades - Sidottu

E. L. James: Fifty Shades Sidottu (Fifty Shades
of Grey) Otava 2012, 586 sivua.
Tämä kirjasyksy puhuttaa odotetuilla ja kohistuilla kirjoilla. Minä tartuin mammapornoksikin kutsuttuun Fifty Shades - Sidottu -romaaniin suurella mielenkiinnolla, koska sen syntytarina on niin hauska. Twilight -aiheinen fanfic levisi vähän käsistä ja siitä tuli maaimanmenestys. Innokkaan lukijan ja harrastelijakirjoittelijan näkökulmasta romaanin menestystarina on hulvaton: saatan melkein kuvitella, miten tarina on ensialkuun ollut vain pienen joukon sisäpiirivitsi ja sitten äkkiä jotain ihan muuta.

Fifty Shades kertoo kömpelöstä, epävarmasta ja viattomasta Anastasiasta (huomaammeko yhtymäkohtia Bellaan?), joka tapaa mystisen, rikkaan ja salaperäisen Christian Greyn. Näiden kahden välillä syttyy kiihkeä suhde, joka saa Anastasian kohtaamaan uusia asioita. Hänelle ei pelkästään selviä Christianin makuuhuoneen ihmeellisyydet, vaan samalla hän joutuu kurkistaneeksi moraalikysymysten monimutkaiseen maailmaan. Kirja päättyy ratkaisuun, joka suorastaan pakottaa lukijan odottamaan jatkoa. Eihän tämä hulluus nyt tähän pääty, eihän?

Fifty Shades -trilogia on puhututtanut erityisesti makuukamaritapahtumien yksityiskohtaisten kuvausten takia. Christianin mielenkiinnonkohteen ovat perin erikoisia ja saavat ihan taatusti perustallaajan kohauttelemaan kulmakarvojaan vuoroin järkyttyneenä vuoroin lumoutuneena. Tältä osin kirja tuskin juurikaan poikkeaa genren klassikoista. Fifty Shadesin suosion syyn on pakko olla jossakin muualla.

E.L James on onnistunut kirjoittamaan Twilight -henkisen romaaninsa niin, että se kopioi juurikin Houkutuksen koukuttavimmat piirteet. Ei monikaan kaiketi Houkutustakaan lue vampyyrien takia, vaan koukku on jossakin muualla. Christianissa kiteytyy oivallisesti Meyerin Edwardin narsistinen ja häiriintynyt persoonallisuus (kyllä, minusta Edward todella on narsistinen ja häiriintynyt). Tässä mielessä James on onnistunut poimimaan Meyerin saagan henkilöhahmoista juuri olennaiset seikat. Niin Twilight -saagassa kuin Fifty Shadesissa se olennainen juttu ei ole se, mitä tehdään vaan nimenomaan se mitä EI tehdä. Houkutuksessa Edward kieltäytyy rakastelemasta Bellan kanssa vedoten omiin moraalisääntöihinsä. Fifty Shadesissa Christian kyllä lähestyy Anastasiaa mitä moninaisin tavoin, mutta kieltää tyttöä koskemasta itseensä. Kun Anastasia näkee arvet herra Greyn rinnassa, hän tajuaa vähitellen, että miehen mieltymysten taustalla on pakko olla jotakin outoa...

Sekä Houkutuksessa että Fifty Shadesissa lumous on rakennettu kiellettyä ja sallittua yhdistelemällä. Lukija jää miettimään, mikä mystisen miehen salaisuus mahtaa olla. Miksi Edward katselee Bellaa vuoroin himokas, vuoroin tuskainen ilme kasvoillaan? Miksi Christian haluaa hallita Anastasiaa, mutta pelkää tämän kosketusta?

Okei, kielellisesti Fifty Shades on ihan oksetus. Se on juurikin niin kioskipokkarikamaa kuin saattaa olettaa, eikä henkilöhahmoissakaan ole kehumista varsinkin kun ne ovat pääsääntöisesti melko tarkkoja kopioita Houkutuksen vastaavista. Mutta ilmiönä kiinnostava, sitä en kiellä.

Suosittelen vähän rankemmista harlekiineista innostuville, sekä nille joihin Twilight -henkinen eläimellinen vetovoima tehoaa. Aikuisille.


17 kommenttia:

Anki kirjoitti...

Reteän rehellisesti myönnän, että haluan lukea tämän juuri s/m(henkisen?)-seksin vuoksi, koska sitä ei hirveästi kirjoissa esiinny. :D Tuo Twilight kyllä pelästytti kauheasti, en voi nimittäin sietää sitä. No, luen varmasti, vaikka Avun lukunäyte paljastikin kielen ja kerronnan nolouden ja kömpelyyden. :D

Dee kirjoitti...

Oi, odotan tämän lukemista innolla! En tasan ole harlekiinin ystävä mutta tämä kirja on niin puhuttu, että pyysin sitä synttärilahjaksi ja kuulemma on tulossa. Hypoteesi: itkunsekaista naurua. Eniten minua kiinnostaa se, että tässä kirjassa puhutaan kuulemma seksistä vaniljaseksinä - eka kerta kun kuulen että vanilja ei ole haukkumasana.

Anne T kirjoitti...

Ei voisi vähempää kiinnostaa totta puhuen. Mutta onneksi kaikki on hetkellistä ja mitäänhän ei ole pakko lukea :)

PPakarinen kirjoitti...

Musta tossa kirjassa ei ollut mitään twilight-kamaa. Siis jos alkaa etsii ni löytyy varmasti jokaiseen muuhun kirjasarjaan sopivia juttuja, mut eipä itselle tullut mieleen missään vaiheessa enkä ymmärrä miks kaikki höyryää tuosta twilightista. Huh, minä kyllä pidän tästä! Chris on samaan aikaan niiiiin ärsyttävä ja samaan aikaan vastustamaton. Anan kanssa minulla on paljonkin yhtäläisyyksiä, mutta jätetään ne mainitsematta. Mut joo, pidän kirjasta! En ole siis vielä loppuun lukenut.

Maria/Sinisen linnan kirjasto kirjoitti...

Olipa hauska lukea tästä analyyttinen arvio (itse kirjaa en halua lukea enkä lue Houkutuksiakaan).

Ahmu kirjoitti...

Anki: Reteä rehellisyys on kivaa vaihtelua ;) Usein tällaisiin kirjoihin suhtaudutaan enempi niin, että hyi kamala, mutta luen nyt kumminkin ;)

Dee: Vinkki; älä ajattele Hevoshoukutusta kun luet tämän ;)

Anne Tammelin: Joo, ei onneksi tarvitse kiinnostaa. Minua taas jostain syystä kiinnostaa aina, jos joku kirja on noussut hirveään kohuun ja halooseen. Tulee sellainen olo, että haluan tietää HETI mistä on kyse. Ehkä tämä selittyy sillä, että en omista telkkaria enkä lue juorulehtiä. Kirjallisiin kohuihin on helpompi osallistua ;)

Q+Black: Tosi hassua! Meinaan ajatella, että minusta tämä oli niiin selvä Twlightin aikuisversio ja sinä taas näet sen ihan toisella tavalla. Luulen, että tuo "höyryäminen" johtuu ihan siitä, ettei kirjan markkinoinnissa ole missään vaiheessa salattu sitä faktaa, että tämä nimenomaan on syntynyt fanficcinä Houkutukselle. Mutta mukavia loppulukuja kirjan parissa, se tuottaa vielä viimeisillä sivuilla yllätyksen ;)

Maria: Kiitos, minusta tämä oli mielenkiintoinen ilmiö, mutta tosiaan juurikin Twilightin kautta katsottuna, eli muussa tapauksessa en olisi ehkä itsekään tähän tarttunut.

Booksy kirjoitti...

Periaatteessa kiinnosti tämä kirja mutta en vaan kykene: luin kirjakaupassa ensimmäiset sivut ja lehteilen loppuja ja... ei vaan pysty. Impontentti lukija. :D

Mutta hauska lukea kyvykkäämpien kuvauksia!

Ahmu kirjoitti...

Booksy: heh, minullekin tuli vähän häiriintynyt olo tämän kirjan jälkeen. Ei ehkä mitään kaikkein terveintä luettavaa kuitenkaan...

Helmi-Maaria Pisara kirjoitti...

englanniksi kirjan kieli oli ok...mutta voin kuvitella,ettei suomennos voi toimia...niin monet ilmaukset kuulostavat aivan eriltä suomeksi kuin englanniksi..

Disa kirjoitti...

Helmi-Maarian kommentista tuli mieleen, että tosiaan, ehkä tämä kannattaisikin lukaista alkuperäiskielellä... olen vähän samoilla linjoilla, kiinnostaa tietää mistä niin vouhkataan ja tehdään kenties (?) kärpäsestä härkänen :D

Raili kirjoitti...

Luin kirjan, ihan harlekiini-tason tavaraahan se oli, mutta pakko se oli lukaista läpi, kun siitä niin kovasti on keskusteltu. Muutamaa hyvin kuvattua rakastelukohtausta lukuunottamatta, teos ei antanut mitään. Heppoinen juoni ja epäuskottavat hahmot. Tuotesijoittelua pullollaan, se oksettaa enemmän kuion sm-seksi, Ainut asia joka oikeastaan panee lukemaan ja kiinnostaa, onkin nämä sekstitouhut, että mitä ne nyt keksii. Eikä niissäkään tässä ekaosassa ole kovin ihmeellisiä ole. Pettymys.

Velma kirjoitti...

Lähtökohtaisesti tämä ei kiinnosta mua, mutta taidan venata muutaman vuoden ja sitten kokeilla lukemista, jos ilmiö on edelleen voimissaan. Mua siis kiinnostaa erilaiset ilmiöt, mutta toisaalta sitten hypetys saa yleensä lykkäämään lukemista. Aloitin Twilightejakin vasta tänä vuonna.... Jo niissä mun sietokyky on koetuksella, mutta on "pakko" lukea sarja loppuun.

Ahmu kirjoitti...

Joo, kieliversiona tuo englanti olisi voinut toimia paremmin, mutta olen niin laiska lukemaan ulkomaankielillä.

Huh, jotain tämän kirjan aiheuttamasta haloosta kertoo kai se, että se on ihan muutamassa päivässä noussut Vinttikamarin luetuimmaksi postaukseksi. Äh, en ole ihan varma mitä siitäkin pitäisi ajatella.

Elegia kirjoitti...

Olipa riemastuttavaa lukea mietteitäsi tästä kirjasta. Minulla tämä odotteleen edelleen hyllyssä ja muuten ostin sen, kun sen sain kaupasta muutamalla punnalla. Luulin oikeasti aluksi, että se on vampyyrikirja eli huonosti olin seurannut aikaani ;D

En tiedä aionko lukea koko trilogiaa: sen päättänen sitten joskun, kun olen tämän ekan osan lukenut.

Ahmu kirjoitti...

Elegia: Jännää kuulla mitä muut lukevat ja ajattelevat ihmiset ovat tästä mieltä. Minusta on toisaalta hassua, että tosi monet suhtautuvat kirjaan kauhean negatiivisesti; minusta on aika hienoa, että tämä mitä ilmeisimmin pääsääntöisesti vetoaa juuri sellaisiin ihmisiin, jotka eivät välttämättä muuten tartu kirjoihin. Ilmiöt ovat aina jännittävä asia!

Minäkään en tiedä vielä luenko muita trilogian osia. Ehkä, jos on sopiva mielentila tällaiseen genreen ja kerronnan laatuun ;)

Calendula kirjoitti...

"Musta tossa kirjassa ei ollut mitään twilight-kamaa. Siis jos alkaa etsii ni löytyy varmasti jokaiseen muuhun kirjasarjaan sopivia juttuja, mut eipä itselle tullut mieleen missään vaiheessa enkä ymmärrä miks kaikki höyryää tuosta twilightista. "

Ha, jännä näkemys. Eräs ystäväni sanoi, että tässä oli useampia dialogeja, jotka oli kopioitu sana sanaan Twilightista. Ja hän käsittääkseni tuntee tvailaittinsa :D Eli sikäli hyvin selkeää fanficcia.

Mutta joo, jos tämä saa jonkun ei-lukevan tarttumaan kirjoihin, niin siitä vaan.

Mai Laakso kirjoitti...

Luin kirjat ihan mielenkiinnosta, koska niistä tuli maailmalla niin suosittuja ja olen älyttömän utelias. En tykkää pieksämisestä, joten en tykännyt näistä kirjoista, mutta ne ovat olleet blogini suosituimmasta päästä ja pokkareitahan on myyty ihan huimasti. Hyvä markkinointi. Mutta sanon, että omaan makuuni nämä eivät olleet.