Recent Posts

perjantai 30. joulukuuta 2011

Kirjavuosi 2011


Vuosi 2011 on ollut täynnä mielenkiintoisia kirjoja ja mieleenpainuvia lukukokemuksia. Minun on ihan mahdotonta yrittää arvioida, mikä tänä vuonna lukemistani kirjoista on ollut kaikkein paras. Vuoteen mahtuu niin monta erilaista, mutta oivallista kirjaa. 

Tänä vuonna luin aika paljon lapsille ja nuorille suunnattuja kirjoja ja tutustuin dystopia -genreen ihan urakalla. Luin myös muutaman jättimäisen tiiliskiven ja vain pari extempore -kirjaa, jotka osuivat sattumalta eteeni kirjastossa tai muualla maailmassa. "Lohtukirja" eli jonkin negatiivisen kokemuksen seurauksena lohdutukseksi hankittu kirja osoittautui hyväksi keksinnöksi, sillä se pelasti pahan päivän pariinkin otteeseen. Kiitos monista hyvistä kirjavalinnoista kuuluu myös kanssabloggareille, sillä suurin osa tämän vuoden kirjavalinnoista perustuu blogeista löytämiini vinkkeihin. Taas sitä nähdään miten suuri merkitys kirjablogeilla onkaan!

Osallistuin (tai yritin osallistua) tänä vuonna myös muutamaan haasteeseen, jotka seuraavassa kootusti. Lue kaupungista, jossa olet käynyt -haasteeseeni luin Noidan ripin sekä Annan sinulle maan, ja matkasin näiden mukana Skotlannin ja Barcelonan mielenmaisemiin. Read the book, see the movie -teemalla luin ja katselin Aavikon kukan, Luolakarhun klaanin ja Ole luonani aina -kirjan. Vaikka haaste kaiketi kesti vain tämän vuoden, aion lukea samalla periaatteella myös jatkossa kun sopiva kirja-elokuva -pari osuu kohdalle. Klassikkohaasteessa epäonnistuin ja luin ainoastaan kaksi klassikkoa: Salaisen puutarhan sekä Häivähdys purppuraa -romaanin.

Kirjavan kammarin Totally British -haaste tuotti hiukan enemmän tulosta. Välillä jopa tuntui siltä, että melkein minkä hyvänsä kirjan saattoi liikutta kategorioiden alle. Minun värisuorani oli seuraava:

- Early Classics
- Silver Fork Novels
- Modern Men Writers
* Ishiguro: Ole luonani aina
C.J. Sansom: Luostarin varjot
* Joe Abercrombie: Ase itse
- Modern Women Writers
* Susan Fletcher: Noidan rippi
* Joanne Harris: Sarkaa ja samettia
-British Chik Lit
*Cecilia Ahern: Ihmemaa
-British Poetry
-Children's Britain
* Burnett: Salainen puutarha
- Detective Novels
- Gothic Fictio
*Sarah Waters: Vieras kartanossa
- Modern Thrillers
Ken Follett: Eedenin vasara
Mario Reading:Nostradamuksen aikakirjat
- Royal Fiction
- Stiff Upper Lip
- Éirinn go Brách
- Maybe British, Never English
- Multicultural Britain
Cris Cleave: Little Been tarina
Waris Dirie: Aavikon kukka
- Commonwealth
Margaret Atwood:Orjattaresi

Kuva elokuvasta Ylpeys ja ennakkoluulo (2005)

Tämän vuoden haasteista lienee tarpeellista mainita myös NaNoWriMo eli marraskuun (maaninen) kirjoituskuukausi, jonka aikana kirjoitin melkein 70 000 sanaa. Vaikka meneillään oli neljäs kertani mukana marraskuisessa kirjoitusurakassa, opin silti taas paljon uutta. Kiitokset kanssananottajille ja kirittäjille.

Tänä vuonna blogiini on eksytty hakusanoilla Vinttikamarissa (kivaa, että joku osaa hakea ihan tarkoituksella), Ildefonso Falcones ja Waris Dirie (sekä Aavikon kukka -kirja). Luetuimmat postaukset ovat olleet Waris Dirien Aavikon kukka: kirja ja elokuva, Dorothy Hearst: Suden lupaus sekä Diana Gabaldon: Luiden kaiku. Nämä postaukset ovat keränneet erityisesti tuntemattomia lukijoita, jotka eivät ole jättäneet itsestään jälkeä kommenttilaatikkoon tai muualle. Yhtä kaikki mukavaa, jos näistä on ollut jollekin iloa.

Tänä vuonna lukemistani kirjoista nostan erityisesti esille seuraavat:

Patrick Rothfus: Tuulen nimi. Ihana fantasiakirja, joka tempaisi minut ihan täysillä mukaansa. Juuri sellainen kirja, josta minä tykkään. Tästä en ole pahemmin lukenut arvosteluja, mutta jotenkin sopii minun genreeni se, että tykkään sellaisista kirjoista, joista ei pahemmin pidetä ääntä blogimaailmassa.

Susan Fletcher: Noidan rippi. Tästä kirjasta on jopa metelöitykin blogimaailmassa eikä ihan suotta. Minuun skotlantilaisen maiseman ystävänä tämä kauniin surullinen kertomus teki lähtemättömän vaikutuksen. Kuuluu sarjaan "kirjat joita en tule koskaan unohtamaan".

Gregory David Roberts: Shantaram. Kirja, josta en ole lukenut yhtään blogiarviota! Miksei kukaan lue tätä? Käsittämätön seikkailukertomus, joka perustuu kirjoittajan omaan elämään. Järkyn kokoinen tiiliskivi, mutta hieno tarina. Lukuromaani sanan jokaisessa merkityksessä.

Näiden lisäksi vietin erittäin hienoja hetkiä Nälkäpeli -trilogian parissa, sekä Vieras kartanossa- ja Ole luonani aina -kirjojen maisemissa. 

Dystopian lisäksi tutustuin myös aikuisten vampyyreihin Charlaine Harrisin opastuksella, sekä sekoilin Pasi Ilmari Jääskeläisen kintereillä maagisen realismin sokkeloissa. Lähetin myös kirjallista pullopostia ja tein ennätyksen olemalla ostamatta kovinkaan monta uutta kirjaa. Olen myös siinä mielessä onnistunut yrityksissäni, etten lukenut ihan hirveän monta kirjaa, jotka olisin lukenut joskus aikaisemminkin (alla olevassa listassa tähti niiden kirjojen perässä, jotka on aikaisemminkin luettu)

Hieno ja mielenkiintoinen kirjavuosi! Ja jännityksellä jään odottamaan, mitä vuosi 2012 tuokaan tullessaan!

Kuva poimittu täältä





10 kommenttia:

Booksy kirjoitti...

Oli mukavaa seurassasi tänä vuonna. Ja peesaan: Nälkäpeli-trilogian kanssa oli hienoja hetkiä! :)

Ahmu kirjoitti...

Kiitos samoin :) Hieno kirjavuosi kertakaikkiaan!

Lukutoukka kirjoitti...

Kiitokset tästä vuodesta, poimin sinulta monia hyviä lukuvinkkejä. Mm. kesälukemisemme olivat pelottavankin samanlaiset... Kuten nyt tuo Gregory David Robertsin Shantaram, joka oli aivan erilainen kuin kannesta voisi päätellä mutta erittäin mukaansatempaava. Suosittelen minäkin.

Erityisesti haluaisin kiittää siitä, että innostit minut lukemaan Abercrombien Ase itse -kirjan, johon tykästyin kovasti. Niin paljon itse asiassa, että kun kakkososa ei ilmestynytkään suomeksi, oli ensimmäinen itselleni joululahjaksi ostamalleni Kindlelle lataamani kirja sarjan kakkososa. Joka on muuten kohta puolessa välissä, ja hyvä on sekin!

Noidan rippi oli minullekin yksi vuoden parhaista lukuelämyksistä ja pidin kovasti myös Tuulen nimestä. Sen jatko-osa onkin taas vahva latausehdokas Kindlelle.

Laura / Lukuisa kirjoitti...

Olet lukenut mukavan määrän kirjoja tälle vuodelle! Ole luonani aina -kirja pisti tekstistäsi erityisesti silmääni. Tein sen virheen, että katsoin joskus alkuvuodesta sen elokuvan ja arvaa vain, olenko saanut luettua kirjaa. Täytyy toivoa, että unohdan koko elokuvan mahdollisimman äkkiä, mutta luulen sen olevan turha toivo :D

Tuulia / Lukutuulia kirjoitti...

Laura, en suosittele enää Ole luonani aina -kirjan lukemista. Itse tiesin myös idean etukäteen, ennenkun tartuin kirjaan. Kirjan lukeminen osoittautui sen jälkeen tahmeaksi ja hitaasti eteneväksi. Vilkuilin jatkuvastis ivuja eteenpäin, että kuinka paljon on vielä jäljellä ja alkaisiko pian tapahtumaan jotain..

Anonyymi kirjoitti...

On ollut ilo seurata blogiasi! Sinulla on aina sana hallussa ja teksti imaisee mukaansa. Rupeahan julkaisemaan niitä sinun nano-kirjoituksiasi ;)

Jatka samaan malliin!

sonja/lukuhetket kirjoitti...

Voi, minulla odottelisi tuo Tuulen nimi -kirja omassa kirjahyllyssä, mutta eipä ole tullut tartuttua. Hankin sen miehelleni synttärilahjaksi ja pari päivää sen jälkeen lähdimme häämatkalle, jossa mies luki kyseisen kirjan ja tykkäsi kovasti. Vaikka periaatteessa pidän fantasiasta - tai minulla ei ainakaan ole mitään asenneongelmaa sen kanssa - luen silti todella vähän kyseisestä genrestä. Monia hyväksi todettuja sarjoja löytyisi täältä kotoakin.

Lukuisia hetkiä sinulle myös ensi vuodelle!

Ahmu kirjoitti...

Lukutoukka: Mikä blogisi osoite on? Tulisin vierailulle, mutta kun en löydä blogiasi mistään... ;P

Laura ja Tuulia: Jep, valitettavasti Ole luonani aina -kirjan viehätys piilee nimenomaan siinä, ettei loppuratkaisua tiedä. En usko, että kirja samalla tavalla imee mukaansa, jos tietää mihin se päättyy...

Emielie: Kiitos :) Voisin koittaa joskus rohkaistua laittamaan jonkun nanoräpellykseni luettavaksenne ;)

Sonja: Tuulen nimi menee melkein historiallisena romaanina, sillä niin vähän siinä on fantasian elementtejä. Eli hyvin voisin kirjaa ruveta suosittelemaan jollekin, joka ei pidä fantasiasta. Jopa äitini luki kirjan, vaikka hänen mielestään fantasia on surkeaa luettavaa XD

Lukutoukka kirjoitti...

Minulla ei ole varsinaista blogia, ainoastaan lukupäiväkirja omaan käyttöön. Tekstini ei ole niin korkeatasoista, että sitä kehtaisi julkisesti esitellä, analyysini on lähinnä tykkäsin tai en tykännyt -tasolla :)

Ahmu kirjoitti...

Lukutoukka: Aah, ok. Ehdin jo ihmetellä, että olenko missannut blogisi kokonaan -mikä olisi kyllä mahdollista, koska kirjablogeja on nykyään niin paljon ...