Recent Posts

perjantai 4. marraskuuta 2011

Celia Rees: Merirosvoja!

Celia Reesin Merirosvoja! (Pirates!) muodostui jonkinlaiseksi "silmäillen ja pikalukien" -tyyppiseksi elämykseksi NaNoWriMo -kuukauden arjessa. Nappasin kirjan kirjastosta mukaani ilman mitään ihmeellisempiä ennakko-oletuksia. Oikeastaan se tarttui mukaan mielenkiintoiselta vaikuttavan takakannen perusteella. En pettynyt, mutta en innostunutkaan.

Kirjassa leikitellään perus tutulla juonikaavalla, jossa isän ja kieron veljen kaavailemaa avioliittoa paetaan -tällä kertaa merirosvoksi. Isän kuoltua meripoika Williamista tykkäävä, äidittä kasvanut Nancy lähetetään Jamaikalle ja yritetään naittaa lurjukselta vaikuttavan miehen vaimoksi. Nancy karkaa orjatyttö Minervan kanssa pois ja päätyy elämään merirosvon elämää, joka pitää sisällään taisteluja ja vanhan rakkauden kaipuuta. Varmasti toimii teini-ikäisillä seikkailun ja historian nälkäisillä lukijoilla.

En oikein tiedä miksi tämä kirja ei sytyttänyt sen kummemmin. Liekö sitten syynä marraskuun muut aktiviteetit vaiko se, että tämä nuorille suunnattu seikkailu olisi voinut oikeasti olla kiehtova, jos se ei olisi ollut ihan niin naiivi ja teemoiltaan keskeneräinen. Tai ehkä minä vaan olin liian kriittisellä tuulella lukemaan kirjaa aiheesta, joka on vaarallisen käytetty ja täynnä stereotyyppisiä odotuksia. Eli kun kirjassa ei näkynyt Jack Sparrown asuun sonnustautunutta Johnny Deppiä, se ei voinut olla hyvä. Mene ja tiedä.

Suosittelen luettavaksi merirosvoseikkailuista tykkääville nuorille. Nafisan on tainnut lukea tämän, koska päädyin googlettamalla hänen blogiinsa. Arvostelua en kuitenkaan löytänyt, mutta kenties se on siellä jossakin?

Huomio. Pahoittelen, mutta tämäniltaisen kirjoitukseni armoton hiomattomuus johtuu siitä, että NanoWriMo ja 15 tuhannen sanan kriisi syö voimia.

2 kommenttia:

Niina T. kirjoitti...

Tosiaankin, tämän olen vuosia sitten, ilmestymisensä aikoihin lukenut, blogissani se löytyy vain mainintana suosikkikirjojeni luettelosta sivun laidasta. Pidin silloin todella paljon Celia Reesin tyylistä, pitäisi lukea uudestaan ja katsoa vieläkö lumoaa. Äkkiseltään muistelen, että olisi ollut paljolti samanlainen teos kuin Terry Practhettin Valtio, johon olisi sekoitettu Diana Gabaldonin Matkantekijän seikkailuun Länsi-Intian saaristossa.

Paula kirjoitti...

Tulin kurkkaamaan, olisiko meidän pikkumiehille uutta merirosvoaineistoa luvassa, mutta tänä on siis isommille :-).

Pitää silti yrittää muistaa tulevaa varten!