Recent Posts

lauantai 22. lokakuuta 2011

NaNoWriMo 2011, osa 1: Miten aika riittää?

Olen pannut merkille, että Vinttikamariin eksytään suhteellisen usein NaNoWriMoon liittyvillä hakusanoilla, joten vaikka aikaisempiin postauksiin (klikkaa sivupalkista NaNoWriMo) ei ole tullut pahemmin kommentteja, uskallan olettaa, että sentään jotakuta kiinnostaa aihe. Viime aikoina on vaikuttanut siltä, että muutama muukin bloggaaja olisi lähdössä nanottamaan, joten päätin nyt ennen nanoa ja nanon aikana kirjoittaa muutamia postauksia aiheeseen liittyen.

NaNoWriMossa on pitkälti kyse itsensä ylittämisestä ja monessa tapauksessa myös haaveiden toteuttamisesta. Aika moni haaveilee kirjoittavansa joskus kirjan, mutta tuntuu siltä, että monen kohdalla yritys kaatuu liialliseen itsekriittisyyteen tai ajan puutteeseen. Nanon kohdalla on hyvä muistaa, että tarkoitus ei olekaan "ryhtyä kirjailijaksi" tai kirjoittaa julkaisukelpoista romaania. Hauskuus piilee siinä, että kovalla työllä kateissa ollut luovuus ja luotto omiin kykyihin alkaa vähitellen löytyä.

Olen monessa blogissa huomannut kirjoittamista harrastavien ihmisten perustelevan kirjoittamattomuuttaan ajan puutteella. Marraskuun mittainen kirjoitussessio on tarpeeksi lyhyt mutta samalla riittävän pitkä aika todistaa, että ajanpuute on pelkkä klisee, joka syystä tai toisesta tuntuu olevan hyvinkin ominainen keino välttyä toimeen tarttumiselta. Niin tässä kuin muissakin asioissa. Kirjoittajatreffitkin muuten kirjoitti juuri Katoavista tunneista, käykää vilkaisemassa. (Myös Nanottamisesta löytyy useampi artikkeli)

Tähän liittyen siteeraan vihattua ja rakastettua Paulo Coelhoa: "Ensimmäinen merkki siitä että tapamme unelmiamme, on ajan puute. Kiireisimmät tuntemani ihmiset ovat aina ehtineet tehdä kaikkea. Ne, jotka eivät tee mitään, ovat jatkuvasti väsyneitä, eivätkä tee sitä vähääkään, mikä heidän pitäisi tehdä, vaan valittavat yhtenään, että päivä ei riitä. Todellisuudessa he pelkäävät käydä hyvään taisteluun". (Pyhiinvaellus).

Mikä on sinun syysi olla tekemättä niitä asioita joista haaveilet? NaNoWriMo:ssa 50 000 sanan mittaiseen romaaniin vaaditaan noin 1700 sanaa päivässä. Se on aika vähän, keskimäärin kolmen blogimittaisen kirja-arvostelun verran. Kirjoitustahdista riippuen 1700 sanaa takoo ehkä 1/2-2 tunnissa. Voisiko herätyskello herättää tunnin aikaisemmin? Voisitko olla kuukauden katsomatta televisiota? Onko ne tiskit pestävä juuri nyt?

Tietysti on niin, ettei kaikkien luovuus ja mielenkiinto riitä ns. väkisin kirjoittamiseen. Suosittelen kuitenkin NaNoWriMoa niille, joilla on kova halu saada sysäys kirjoittamiseen, ja joita toisaalta myös motivoi sosiaalinen paine: tarve näyttää itselle, että pystyy kirjoittamaan sen 50 000 sanaa kuukaudessa, kun kerran moni muukin pystyy samaan.

(Tässä kirjoituksessa oli 331 sanaa, kirjoitusaika noin 10 minuuttia)

13 kommenttia:

Kettu kirjoitti...

Kiitos tästä merkinnästä! Minulla(kin) on paha tapa syyttää kirjoittamattomuudesta ajanpuutetta, vaikka kyllä se perimmäinen syy on nimenomaan aikaansaamattomuus. : )

Toivottavasti tällaisia nano-postauksia tulee sinulta vielä lisää. : )

Ahmu kirjoitti...

Kettu: Minullakin "kiire" on aikamoisen hyvä selitys viitsimisen puutteelle.

Lupaan kirjoittaa nanosta! Ainakin nyt se on varsin ajankohtainen teema.

Anonyymi kirjoitti...

kiitos tästä muistutuksesta. Tänä vuonna aion ensimmäistä kertaa osallistua!

Ahmu kirjoitti...

Hienoa Emilie! Mahtavaa saada sinutkin mukaan. Jos kirjaudut Nanon sivuille, klikkaa minut kirjoittajakaveriksi ;)

Paula kirjoitti...

Ihanaa, että tästä pidetään mekkalaa blogeissakin, sillä olen itse miettinyt mukaan lähtemistä moneen kertaan. En vieläkään tee päätöstä, mutta kirjoittaa aion joka tapauksessa. JA minua KYLLÄ kiinnostaa, mitä SINUN nanowrimollesi kuuluu, joten odottelen lisää postauksiasi! :-)

Morre kirjoitti...

Mä olen harkinnut nanowrimottamista, mutta hylkään sen joka kerta.
Sen idea minusta on sinänsä hyvä, mutta valitsen aikatauluni mieluummin itse.
Kannatan siis tietynlaista painetta (deadline on paras inspiraation lähde), mutta sen paineen on minun kohdallani tultava itsestäni. Marraskuu on ainakin meikäläiselle aina pahin aika, koska marras-joulukuun vaihteessa on niin paljon yleensä tenttejä, esseedeadlineja ym., että ajanpuute ei ole enää klisee.

Ehkä sitten kun en opiskele?

Niina T. kirjoitti...

Minäkin ajattelin nanottaa. Palaan vuonna 2006 aloittamaani romaaniin joka jäi 2008 kesken opiskelujen alettua. Ehkä aika myös tekee hyvää kun kasvaa ja kehittyy...

Anonyymi kirjoitti...

Ahmu, klikkaan sinut kaveriksi heti kun tiedän miten :D Olen nyt luonut profiilin nimimerkillä "Emba".

Ahmu kirjoitti...

Paula: Nanoa kannattaa ainakin joskus kokeilla, jos on sellainen elämäntilanne/mielentila, että se tuntuu järkevältä ajatukselta. Itse lähdin ensimmäiseen nanooni mukaan vasta marraskuun 6pv, kun keksin myöhässä, että tahdon sittenkin! Ja sain sen 50 000 kasaan kuun aikana. Ihan voittaja -fiilis :)

Morre: Varmastikaan tuollainen marraskuun aikatauluttaminen kirjoitusharrastukseen ei sovi kaikille. Ja opiskelujen yhdistämisessä on ehdottomasti ongelmansa! Kirjoitin ensimmäisen nanoni samaan aikaan gradun kanssa, mutta homma toimi, koska en silloin käynyt luennoilla enkä töissä...

Nafisan: Hienoa! Jos kirjaudut nanon sivuille, niin löydät minut sieltä tällä tutulla nimimerkillä :)

Emilie: Jostain syystä nanon sivuilla tuo kirjoituskaverien lisääminen ei vielä toimi, mutta eiköhän sekin kohta pelaa kun marraskuu alkaa lähestyä :)

Paula kirjoitti...

Kiitos, Ahmu, tsemmpauksesta! Tuo mitä kirjoitat ajan riittämisestä ja siitä, kuinka paljon saa oikeasti jo pienessä ajassa aikaiseksi, on niin kovin totta. Monesti ajan vain antaa kulua. Minun aikaani syövät pienen poikani, mutta uskon, että silti pystyisin nanottamaan. Katsotaan - kiinnostaisi kovasti :-)!

Ahmu kirjoitti...

Paula: Pienet pojat varmaankin tuovat haastetta aikatauluttamiseen! Voisithan kokeilla lähteä nanoon mukaan pienemmällä sanamäärällä, vaikka se ei täytäkään virallisia "vaatimuksia". Mutta toisaalta pääsisit silti kokeilemaan miltä touhu vaikuttaa ja sopiiko se sinun työskentelytapoihisi :)

Meri kirjoitti...

Täältäkin suunnasta lähdetään nanoon mukaan ensimmäistä kertaa!

Pieni tutina päällä, tahtoisi jo päästä kirjoittamaan. :D

Ahmu kirjoitti...

Meri: Tervetuloa mukaan! Siteerasin vähän mainiota blogikirjoitustasi seuraavassa aihetta sivuavassa postauksessani :)