Recent Posts

perjantai 18. maaliskuuta 2011

Humiseva harju elokuvana

Elokuva vuodelta -09
Katsoin tässä eräänä hämäränä iltana 2009 vuonna filmatun version Brontën Humisevasta harjusta. Elokuvasovituksia klassikkoromaanista on tehty jo ainakin viisi, ja netissä pyörivien huhujen mukaan Hollywoodin julkkisnäyttelijöiden esittämä versiokin olisi suunnitteilla. Kaiketikaan Humisevaa harjua ei voi kuluttaa puhki liioilla filmatisoinneilla: jokainen versio kun on oma tulkintansa tästä kauniin karmeasta rakkaustarinasta.

Olen lukenut Humisevan harjun useampaan otteeseen, sillä se on tarina, josta löytyy joka kerta jotakin uutta. Tom Harlyn ja Charlotte Rileyn tähdittämä brittiversio tarinasta on pitkä ja synkkä (niin kuin asiaan toki kuuluu), mutta kertoo yllättävän selvästi ja helppotajuisesti tarinan vihasta, katkeruudesta ja äärimmäisen onnettomasta rakkaudesta. Elokuva etenee melkeinpä kauhutarinamaisesti, mutta ei sorru mauttomuuksiin. Käsikirjoittajan ratkaisu muuttaa hiukan romaanin tapahtumien järjestystä, mutta se oikeastaan vain selkiyttää juonen kulkua ja tekee tarinasta helpommin ymmärrettävän. Tosin en tiedä voiko ratkaisun katsoa olevan edullinen alkuperäisen romaanin ideaa ja tunnelmaa ajatellen.

Elokuva vuodelta -92
Vuoden 2009 versio Humisevasta harjusta on kelpo elokuva, jonka viitsii katsella, jos innostuu genrestä. Maisemat ovat brittiläisen karunkauniit ja lavastus kunnioittaa tarinan henkeä alusta loppuun saakka. Valitettavasti minun mieleeni on iskostunut vuoden 1992 filmatisaatio, jossa pääosia esittävät Ralph Fiennes ja Juliette Binoche. En vain voi mitään sille, että Fiennesin Heatchliff on yksinkertaisesti tolkuttoman paljon uskottavampi ja koskettavampi kuin Harlyn vastaava. Ei mahda mitään.

Humisevan harjun uusinta elokuvaversiota on haukuttu suuria massoja kosiskelevaksi, ja sitä se saattaa ollakin. Brontën Humisevan harju nousi näet uuteen suosioonsa kun Meyer keksi laittaa Twiligt- romaaninsa päähenkilön lukemaan tätä romanttista klassikkoa, jonka värisävy on vampyyriteemaan sopivasti mustanpuhuva. Epäilemättä synkeä Heatchliff vetoaa vampyyreja ihaileviin teinityttöihinkin.

Suosittelen Humisevan harjun uusinta elokuvaversiota niille, jotka haluavat katsoa vähän kansantajuisemmaksi muokatun brittiversion klassikkoromaanista. Niille romaanin ystäville, jotka kestävät romaanin typistämisen elokuvaversioksi ja haluavat tutustua uusimpaan filmatisointiin. Kirjan ystävien kannattaa vilkaista näitä mielenkiintoisia nettisivuja.

3 kommenttia:

Leena Lumi kirjoitti...

Et ikinä, ikinä voi tietää, miten paljon pidän Humisevasta harjusta. Monet pitävät tätä synkkänä, mutta minuun kaikki synkkä ja syvä uppoaa sataa. Ja toisekseen olen aivan hulluna Ralph Fiennesiin.

Kiitos vinkistä, sillä nyt lähestyn elokuvallista ystävääni ja toivon tätä syntymäpäivälahjaksi! Minä itse en millään onnistu tätä, juuri tätä voden 2009 filmiä löytämään tietenkään mistään...

Mukavaa viikonloppua Sinulle!

Erja Metsälä kirjoitti...

Näin tämän uudemman version vähän aikaa sitten mutta en tykännyt kovin paljon, kun näyttelijät eivät vastanneet kirjan perusteella joskus muinoin luomaani mielikuvaa. Juliette Binoche ja Ralph Fiennes taas, he saattaisivat olla jo lähempänä! Täytyy yrittää saada vuoden 1992 versio jostain katsottavaksi!

Ahmu kirjoitti...

Leena Lumi: Fiennes ja Heathcliff on todella lyömätön yhdistelmä. Mukava kuulla, että Humiseva harju iskee myös sinuun. Itse olen pitänyt siitä heti ensi lukukerrasta lähtien. Jotain niin syvänsynkeän kammottavanihanaa siinä kyllä on! Rauhaisaa viikonloppua sinullekin!

Erja: Totta, tässä 09 versiossa eivät näyttelijävalinnat ihan osu kohdilleen, vaikkakin Cathyn roolitus oli ihan kohtuullisen onnistunut verrattuna Heatchliffiin. Saa nähdä millainen versio tästä ehkä Hollywoodissa vielä askarrellaan...