Recent Posts

maanantai 15. marraskuuta 2010

Torey Hayden: Toisten lapset

Ehdinpäs sitten kuitenkin Nanowrimosta huolimatta myös hieman lukea. Tai en oikeastaan ehtisi, sillä tarkoituksena oli saada tänään 40 000 sanaa täyteen, mutta yritys on alusta asti ollut tuomittu epäonnistumaan, joten annoin itselleni pitkästä aikaa luvan takertua kirjaan ja lukea sydämeni kyllyydestä.

Torey Haydenin kirjat ovat oikeastaan aina mukavan helppolukuisia, vaikka aihepiiriltään ne ovatkin välillä rankkoja ja ahdistavia. Silti minulle helppoja välipaloja lukea. Haydenin kirjoitustyyli on jutusteleva, mutta hän kirjoittaa vakavistakin aiheista revittelemättä kauheuksilla.

Haydenin Toisten lapset kertoo omaelämänkerrallisella otteella Haydenin erityisoppilaista, neljästä lapsesta, joista jokaisella on omat ongelmansa ja vaikeutensa. Romaanissa ei ole loppuratkaisua, vaan kirja kertoo todellisesta elämästä jättäen ovet avonaisiksi. Se kuvailee yhtä lukuvuotta, jonka Hayden vietti lapsia opettaen.

Toisten lapset on minun käsitykseni mukaan yksi Haydenin varhaisimpia romaaneja. Voin tosin olla väärässäkin. Romaanin tapahtumat sijoittuvat aikaan, jolloin Hayden itse on 26-vuotias nuori opettaja ja täytyy hieman kyynisestikin todeten nostaa hattua naiselle, joka on niin nuorena suorittanut maisterintutkinnon, jatko-opinnot ja kerännyt vielä runsaasti alan työkokemusta. Kuulostaa melko epärealistiselta, mutta eikös Amerikassa kaikki ole mahdollista?

Suosittelen Toisten lapset-romaania sekä Haydenin muitakin kirjoja niille, jotka tahtovat lukea todelliseen elämään pohjautuvia ja sujuvasanaisesti kerrottuja kertomuksia erityisluokanopettajan elämästä ongelmaisten lasten parissa. Osa Haydenin romaaneista voi järkyttää herkkiä lukijoita, mutta Toisten lapset ei mielestäni kuulu siihen kategoriaan, vaikka vakavia asioita käsitteleekin.

0 kommenttia: