Recent Posts

keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Unity Hall: Tuulen laulu

Löysin kirjastosta Unity Hallin romaanin, jonka tapahtumapaikkana on 1600-luvun Karibia. Englantilaiset serkukset joutuvat vallankumouksesta syytettyinä orjiksi karibialaiselle plantaasille ja rakentavat lopulta elämänsä noilla hehkuvankuumilla, sinisen meren ympäröimillä saarilla.

En löytänyt internetistä minkäänlaista tietoa kirjailijasta, enkä Tuulen laulusta, vaan lähinnä selvisi, että jossain Karibialla tai muualla lämpimässä sijaitsee Windsong ("Tuulenlaulu")-niminen hotelli, jossa on unityhall- niminen huone. Kirjailija on minulle siis ihan täysi mysteeri, eli jos joku osaa kertoa Unity Hallista enemmän, niin mielenkiinnolla otan tiedon vastaan.

Suhtauduin romaaniin hiukan ennakkoluuloisesti osittain kioskipokkarimaisen kansikuvan takia. Samoin kuin aikaisemmin kesällä lukemani Neidonryöstö, myös Tuulen laulu oli varsin mukiinmenevä lukukokemus varsinkin minunlaiselleni lukijalle, joka tykkää eeppisistä elämänkohtaloista. Tässä oli lisäksi ihan aavistus samaa kuin romaanisuosikissani, Colleen McCulloughin Okalinnuissa.

Hall kierrättää tekstissä mielenkiintoisia henkilöhahmoja eikä sorru säilyttämään kaikkien elämänkohtaloita onnellisina rakkaustarinoina, vaan piirtää mukaan myös surua ja onnettomuutta. Myös mustien orjien ja valkoisten plantaasinomistajien välinen jännite kirjoittautuu hienoksi ja mielenkiintoiseksi draamaksi, joka saa uusia vivahteita, kun orjalaivan mukana saapuukin kolme valkoihoista, jotka on määrätty pakkotyöhön plantaasille.

Jos joku sattuu romaanin käsiinsä saamaan, suosittelen historiallisten romaanien ja elämänkertakuvauksen tyyppisten kirjojen ystäville, siille jotka sietävät lukea plantaasiorjien surkeista oloista, ja joita kiinnostaa se millaista elämä on saattanut olla 1600-luvulla Karibian maisemissa.

2 kommenttia:

Tuure kirjoittaa kirjoitti...

Luin joskus todella taidokkaasti kirjoitetun kirjan samasta aihepiiristä, en muista enää kirjoittajaa, harmi.

Ahmu kirjoitti...

Heh :) Siinä yksi syys, miksi aloin laittaa ylös lukemiani kirjoja: harmittavan usein hyvien kirjojen nimet unohtuvat ja sitten kun niitä pitäisi suositella jollekin, ovat ne painuneet unholaan...